Koronarokotteista tullut paljon haittailmoituksia – asiantuntijan mukaan ne kertovat rokotteiden toimivuudesta: "Oireet ovat merkki siitä, että puolustusvaste on herätelty"

Lääkkeiden ja rokotteiden turvallisuutta valvova Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut kahdesta tällä hetkellä Suomessa käytössä olevasta koronavirusrokotteesta perjantaihin mennessä noin 440 haittavaikutusilmoitusta. Niistä 146 on ilmoitusten mukaan vakavia. 

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mikä Rämet luonnehtii haittailmoitusten määrää mittavaksi.

– Se oikeastaan kuuluu asiaan, kun uusi rokote tulee markkinoille. Kynnys tehdä ilmoituksia pitääkin olla matalalla. Siten muodostuu tutkimuksiakin laajempi kokonaiskuva siitä, millaisia haittavaikutuksia rokotteista saattaa tulla.

Rämet tähdentää sitä, että toisinaan oire, jonka rokotteen ottanut kuvittelee tulleen rokotteesta, voikin johtua jostain muusta.

– Esimerkiksi joissain hoivapaikoissa on ollut kuolemantapauksia, joilla on ajallinen yhteys rokotukseen. Mutta on hyvä muistaa se, että hoivapaikoissa kuolee joka viikko satoja ihmisiä, jolloin väistämättä tulee ajallisia yhteyksiä.

Lue myös: Miksi koronarokotteen jälkeisistä kuolemista kerrotaan, vaikka se ei ole kuolinsyy? Ylilääkäri vastaa, miksi hauraitakin vanhuksia rokotetaan, vaikka siitä voi aiheutua heille hengenvaara

Millainen on vakava haittavaikutus?

Virallisen määritelmän mukaan haitta arvioidaan vakavaksi, jos se on johtanut esimerkiksi hengenvaaraan tai sairaalahoitoon tai rokote on aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä.

Rämet korostaa sitä, että haittailmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Ihmiset kokevat eri tavalla sen, mikä on iso haitta elämässä ja mikä pieni.

– Herkästi puhutaan kahdesta eri asiasta. Kun kansalainen tekee ilmoituksen, asteikko ei ole sama (kuin virallisessa määritelmässä). Fimea ei myöskään rupea muuttamaan arviota haitan vakavuudesta, Rämet toteaa. 

– Toisaalta Fimea seuraa hyvin huolellisesti sitä, tuleeko ihmisiltä rokotuksista sellaisia signaaleja, joista pitäisi olla huolissaan. 

Lue myös: Suomalaisia saatetaan pistää jopa seitsemällä eri koronarokotteella – MTV selvitti: tämä on tilanne niiden kanssa nyt

Kuume on tyypillinen rokotteen aiheuttama oire

Kipu rokotuskohdassa ja kuume ovat Rämetin mukaan koronarokotteen tyypillisiä ja odotettuja oireita.

– Lämpöilyä tulee monille erityisesti tehosterokotuksen jälkeen. Lisäksi voi tulla lihas- ja nivelsärkyä, Rämet luettelee.

Rämetin mielestä oireista pitää olla tavallaan tyytyväinen.

– Niitä pitää ajatella niin, että ne ovat merkki siitä, että puolustusvaste on herätelty. Kaikille tuntemuksia ei toisaalta tule eikä se tarkoita sitä, että rokote olisi ollut hyödytön.

Rokotuksen aiheuttamat oireet menevät yleensä nopeasti ohi, mutta jos ne ovat hankalia, niitä voi Rämetin mukaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Lue myös: Positiiviset rokoteuutiset ilahduttavat suomalaista asiantuntijaa – toivo normaalista kesästä elää: "Rokotustahti tulee kiihtymään"

Paha allerginen reaktio on tyypillinen vakava oire

Tyypillinen vakava haittavaikutus, joita koronarokotteista on tullut, on paha allerginen reaktio. Tähän mennessä sellaisia on Rämetin mukaan tullut noin yhdelle sataatuhatta rokotettua kohden.

– Kun rokotteita annetaan, ne pitää antaa sellaisessa paikassa, että vakavatkin reaktiot voidaan hoitaa asianmukaisesti. 

Rämetin mukaan nykyiset käytössä olevat koronarokotteet ovat haittailmoitustenkin perustella turvallisia.

– Tyypillisesti haittavaikutukset tulevat viimeistään 5–14 päivää rokotuksen jälkeen, harvoin myöhemmin. Nyt on rokotettu (eri puolilla maailmaa) hyvin paljon ihmisiä ja näkymä on tältä osin erittäin suosiollinen.

Lue myös: Kova teho koronaa vastaan: Minkälainen rokote Sputnik V oikeastaan on ja voitaisiinko sitä hankkia Suomeen?

Rokotteen saanut yli 200 000 ihmistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan koronarokotteita on annettu Suomessa eiliseen mennessä noin 206 000 ihmiselle. Heistä vajaat 67 000 on saanut myös toisen rokoteannoksen.

Annettujen rokoteannosten luku on kasvanut perjantaista noin 12 000:lla.

Eniten rokotettuja on yli 80-vuotiaiden joukossa. Määrällisesti eniten rokoteannoksia on annettu Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla.

Lue myös: Näin suomalaiset kysyivät koronarokotteesta THL:ltä: "Voinko valita, minkä rokotteen otan? – Miksi lapset, jotka ovat riskiryhmää, eivät saa rokotetta?"