Tutkimusten valossa lähes 90 prosenttia koronarokotetuista saa jonkinasteisia haittavaikutuksia. Suomessa on annettu tähän mennessä noin 6 miljoonaa koronarokoteannosta.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean nettisivujen mukaan haittavaikutusilmoituksia koronarokotteista on käsitelty viime viikon tiistaihin mennessä yhteensä 3 128, ja näistä vakavia haittavaikutusilmoituksia on 2 001.
Todellisuudessa ilmoituksia on paljon enemmän.
– Haittavaikutusilmoituksia on tullut enemmän kuin 3 128 kappaletta. Tuo luku on loppuun asti käsiteltyjen ilmoitusten lukumäärä. Koronarokoteilmoituksille tehdään aluksi kiireellisyysarvio ja vakavia haittavaikutuksia sisältävät ilmoitukset käsitellään ensin, avaa lukuja ylilääkäri Maija Kaukonen Fimeasta.
Lue myös: Suomessa tutkittu koronarokotteiden yhteyttä 105 kuolemaan – suurin osa koskee iäkkäintä ja haurainta väestönosaa
Käsittelyä odottaa yli 8000 ilmoitusta
Vakavien ilmoitusten suhteellinen osuus näyttää Kaukosen mukaan todellista suuremmalta, koska vakavien ilmoitusten priorisoinnin takia ei-vakavia ilmoituksia kertyy odottamaan tarkempaa käsittelyä. Tällä hetkellä tarkempaa käsittelyä odottavia ilmoituksia on noin 8 100.
Naiset oavt tehneet paljon enemmän haittavaikutusilmoituksia miehiin verrattuna. Kaukosen mukaan kliinisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu, että naisilla esiintyisi miehiä enemmän haittavaikutuksia:
– On mahdollista, että naiset ilmoittavat haittavaikutuksista herkemmin.
Lue myös: Yli 20 000 yläkouluikäistä saanut jo koronarokotteen, "rokotejännitystä" havaittu – näin kansalaisten kyselytunti eteni
Iso osa rokotetuista saa haittavaikutuksia
Lähes 90 prosenttia koronarokotteen ottaneista saa ainakin lieviä haittavaikutuksia.
– Yleisimmin on ilmoitettu rokotteiden tunnettuja haittavaikutuksia, kuten kuumetta, päänsärkyä, lihaskipua ja väsymystä, Kaukonen kertoo.
Pfizer-Biontechin rokotteesta on tehty Fimealle ylivoimaisesti eniten haittailmoituksia kahteen muuhun rokotteeseen verrattuna.
Kaukosen mukaan tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että Suomeen on saatu ostettua eniten Comirnaty eli Pfizer-Biontech-rokotetta. Sitä on annettu yli 4,5 miljoonaa annosta, kun taas Spikevaxia (Moderna) tai Vaxzevriaa (AstraZeneca) rokotteita on annettu alle 600 000 annosta kumpaakin.
Toisin kuin voisi viimeaikaisen uutisoinnin perustella arvioida, AstraZenecan haittavaikutukset eivät yleensä liity veritulppiin.
– Astra Zenecan yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset ovat yleisesti tunnettuja haittoja, kuten kuume, väsymys ja päänsärky, sanoo Kaukonen.
Lue myös: Tällaisia ovat koronarokotteen vaarat nuorille – Nohynek: "Haitat ovat hyvin harvinaisia ja hoidettavissa"
"Rokote on ainoa reitti ulos pandemiasta"
Fimean mukaan koronarokotteista on tullut ensimmäisen puolen vuoden aikana yhtä paljon haittavaikutusilmoituksia kuin kaikista muista markkinoilla olevista lääkkeistä tulee yleensä kokonaisen vuoden aikana.
Toisaalta koronarokotteet aiheuttavat lähes 90 prosentille rokotetuista ainakin lieviä haittavaikutuksia. Siihen nähden ilmoituksia on suhteellisen vähän.
Fimean Maija Kaukosen mukaan esimerkiksi influenssarokotuksista tulee suhteessa merkittävästi vähemmän haittavaikutusilmoituksia kuin koronarokotteista.
Influenssarokotteita annetaan noin 2 miljoonaa annosta vuosittain, ja haittavaikutusilmoituksia niistä tulee joitakin satoja.
– Koronarokotteista on tullut Fimeaan sekä lukumääräisesti että suhteellisesti enemmän haittavaikutusilmoituksia. Siitä huolimatta suosittelen ehdottomasti koronarokotetta, koska se on lähestulkoon ainoa keino päästä pandemiasta ulos. Jos haluamme rajoituksista eroon, rokottaminen on se reitti, Kaukonen sanoo.