Koronasuunnitelman liitteet paljastavat: Tällaiset ovat Suomen tautiskenaariot ja näin erilaiset toimenpiteet vaikuttaisivat

STM:n ex-osastopäällikkö Päivi Sillanaukee kertoo Suomen koronarokotestrategiasta – kenet rokotetaan ensimmäisenä? 5:32
Päivi Sillanaukee kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa Suomen koronarokotestrategiasta – kenet rokotetaan ensimmäisenä?

Hallitus teki tänään päätöksen uudesta koronatoimintasuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmaluonnoksen liitteissä käydään läpi koronaskenaarioita sekä eri toimenpiteiden vaikutuksia.

Koronasuunnitelman liitteessä 1 määritellään kolme epidemologista skenaariota: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.

Perustason kriteereiksi määritellään ainoastaan "alhainen ilmaantuvuus ja kotoperäisten tartuntojen pieni osuus".

Perustason koronatoimiksi määritellään esimerkiksi hygieniatoimet ja turvaetäisyyksien noudattaminen, alueelliset maskisuositukset ja matkustusrajoitukset.

Käytännössä kyse on nyt voimassa olevista koronatoimista, sillä Suomi on tällä hetkellä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan juuri perustasolla.

Leviämisvaihe voisi johtaa poikkeusoloihin

Kiihtymisvaiheessa koronatapausten viikottainen määrä voi olla suuruusluokassa 6–15 tapausta 100 000 suomalaista kohden. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti kestäisi ilman erityistoimia.

Tämä tarkoittaisi testaus- ja jäljityskapasiteetin lisäämistä, järeämpiä alueellisia maski- ja etätyösuosituksia sekä alueellisia infokampanjoita.

Leviämisvaiheessa viikottainen määrä saattaisi olla suuruusluokassa 12–25 viikottaista tapausta 100 000 suomalaista kohden. Tartuntaketjujen jäljittäminen ei onnistuisi yli puolessa tapauksista, ja sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaisi voimakkaasti.

Jos koronatilannetta ei tällöin saataisi haltuun alueellisilla toimilla, voisi hallitus asettaa myös valtakunnallisia rajoituksia. Viimeisenä oljenkortena Suomeen voitaisiin julistaa jälleen poikkeusolot ja ottaa käyttöön valmiuslaki – kuten keväällä toimittiin.

Kokoontumis- ja vierailurajoituksilla suurin vaikutus

Suunnitelmaluonnoksen liitteessä 2 arvioidaan erilaisten mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia ja huomioitavia seikkoja.

Kunkin keinon vaikuttavuutta arvioidaan plusmerkkien määrällä yhdestä kolmeen.

Kolmen plusmerkin keinoiksi on määritelty kokoontumisrajoitukset sekä suositus vanhainkotien vierailukiellosta.

Kahden plusmerkin kielloiksi määritellään etätyösuositukset, ravintoloiden toimintaa koskevat rajoitukset, julkisten tilojen sulkeminen, Suomen rajat ylittävän matkailun rajoittaminen sekä yleisötilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen.

Kasvomaskisuositus ja perusopetuksen poikkeukselliset opetusjärjestelyt, käytännössä etäopetus, määritellään vain yhden plusmerkin keinoiksi.

Etäopetuksella isoimmat haittavaikutukset

Koronatoimien yhteiskunnallisia haittavaikutuksia arvioidaan asiakirjassa samalla asteikolla, mutta miinusmerkeillä.

Peruskoululaisten etäopetus aiheuttaisi asiakirjan mukaan merkittävimmät yhteiskunnalliset haittavaikutukset, kolmen miinuksen edestä.

– Pitkäaikaisia hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä haittoja, taulukkoon on kirjattu.

Matkustusrajoitusten osalta tulee ministeriön mukaan huomioida "kansainvälinen paine rajoitusten poistamiseen" ja "konkurssien uhka elinkeinoille".

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisen hyödyt ja haitat on määritelty täysin tapauskohtaisiksi.

"Heikentää huomattavasti elämänlaatua" 

Vanhainkotien vierailuja koskevilla rajoituksilla ei STM:n mukaan ole verraten suuria yhteiskunnallisia haittavaikutuksia – ne määritellään vain yhden miinusmerkin koronatoimeksi.

– Ihmiset ovat erossa läheisistään, mikä heikentää huomattavasti elämänlaatua ja on monille vaikeasti ymmärrettävää. Yhteydenpito on pyrittävä järjestämään muilla turvallisilla keinoilla ja tapaamiset turvallisesti, asiakirjassa todetaan.

Ravintoloita ja yökerhoja koskevien rajoituksen arvioidaan samaten aiheuttavan yhteiskunnallisia haittavaikutuksia yhden miinusmerkin edestä. 

Mikäli ravintolarajoituksia päädytään toteuttamaan alueellisesti, voivat rajoitukset STM:n mukaan johtaa ravintolamatkailuun.

Lue myös:

    Uusimmat