Raskaan rekan ratissa kuoppaisella tiellä ajaminen on jatkuvaa huolta siitä, pysyykö lasti paikoillaan. Varsinkin puu- ja hakekuormassa painopiste on korkealla ja uhka lastin kaatumisesta huonolla tiellä on jatkuva.
– Jouset, alusta kokonaisuudessaan, koko auto kärsii huonosta tiestä. Siinä on hirvittävät massat ja reikä tiessä voi aiheuttaa kallistuman ja siirtää kuorman painon toiselle puolelle, sanoo Suomen kuljetusalan etujärjestön SKAL:in puheenjohtaja, itsekin liikenteenharjoittaja Teppo Mikkola.
Kuljetusalan tuska on kuultu ja teitä on määrä kunnostaa 600 miljoonalla eurolla tällä hallituskaudella. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet lämpenevät varsinkin alemman tieverkon kunnostamiselle.
Alemmalla tieverkolla kantavuus on ongelma. Pinnat eivät kestä, jos pohjat eivät kanna ja ojat eivät vedä.
– Tietenkin ensiapua on se reijän paikkaaminen, sanoo Mikkola.
– Mutta jos on pitkittäishalkeemia, se tarkoittaa, että pohja on pettänyt ja eikä pelkkä pintaremontti riitä.
Juuri alemman tieverkon, eli kolme- ja nelinumeroisten teiden perusremonttia odottavat varsinkin ne yrittäjät, jotka ovat investoineet uuteen entistä raskaampaan kalustoon.
– Valtioneuvosto teki muutama vuosi sitten päätöksen korottaa maksimipainoa 76 tonniin. Nyt valtiovallan pitää ottaa myös vastuu siitä, että kokonaispainot toimivat koko ketjussa, patistaa Mikkola.
– Se on kallista lystiä, jos investoidaan kalustoon ja sitä ei voi hyödyntää täysimääräisesti, muistuttaa Mikkola.