Mikäli ostajalla on epäilyksiä käytetyn auton kunnosta, voi hän teettää sille kuntotarkastuksen. Mikäli myyjä ei siihen suostu, suosittelee Kuluttaja-lehti ostajaa vetämään siitä "omat johtopäätöksensä".
Mikäli käytetty auto on niin hyvässä kunnossa kuin myyjä antaa ymmärtää, ei hänellä luulisi olevan syytä kieltäytyä auton puolueettomasta kuntotarkastuksesta.
Kuntotarkistuksia teettävistä yksityishenkilöistä valtaosa tekee sen jo ennen auton ostamista, kertoo Kuluttaja-lehti. Tämä on järkevää siksi, koska sitten kun nimet ovat jo paperissa, voi olla liian myöhäistä.
– Monelle asiakkaalle on tullut yllätyksenä, että auto on muuten kunnossa, mutta on kahdeksan rengasta, jotka pitäisi uusia, alamittaiset jarrulevyt sekä iso jakopääremontti tulossa. Voi sanoa, että menoja on tulevaisuudessa pari kolme tonnia. Tämä on merkittävä tieto ostopäätöstä tehdessä ja hinnasta tingatessa, Jouni Nurminen Vantaan Tuupakan A-Katsastuksesta kertoo Kuluttajalle.
Lue myös: Erikoinen vääntö auton huoltokirjasta: Ostajaehdokkaalle korvauksia, vaikka kauppoja ei syntynyt
Mitä kuntotarkastukseen kuuluu?
Kuntotarkastuksia niin ikään tekevä K1 Katsastus kertoo, että tarkastuksessa auto käydään läpi perinpohjaisesti.
– Tarkistamme moottorin, voimansiirron ja päästötasot, kuten myös alustaan ja koriin liittyviä kohteita. Myös auton ulkopinnat ja sisätilat katsotaan tarkasti mahdollisten vaurioiden löytämiseksi. Koeajolla tarkistamme, että auton hallintalaitteet ja varusteet toimivat kuten niiden kuuluisi, yritys kertoo verkkosivuillaan.
Sen lisäksi, että auton kuntotarkastus tuo lisäturvaa ostajalle, jonka ei tarvitse ostaa sikaa säkissä, voi siitä hyötyä myös myyjä. Omasta autostaan on nimittäin helpompi pyytää verrokkeja hieman korkeampaa hintaa, jos kertoo avoimesti, mitä autosta on puolueettomassa kuntotarkastuksessa löydetty.
Kuntotarkastusten hinnat liikkuvat noin sadan euron tuntumassa.
Lue myös: ”Ei se huono voi olla, kun myyjäkin kehui” – ethän sinä tee näitä mokia autokaupoilla?
Lähteet: Kuluttaja, K1 Katsastus