Tilastojen valossa kokaiinia käytetään paljon loppuvuodesta ja käyttö romahtaa vuoden vaihduttua.
Valkoista huumausainetta katoaa nyt yökerhoissa ja muissa juhlatiloissa nenään kiivasta tahtia, mikäli aiempiin vuosiin on uskominen. Huumejäämien määrää jätevesissä tutkivista mittauksista näet selviää, että kokaiinin käyttö vaikuttaa olevan yleistä vuoden lopussa.
Jätevesitutkimusten perusteella kokaiinin käyttö yleistyy Suomessa tasaisesti vuodesta toiseen. Jätevesissä havaittavien kokaiinijäämien määrä kasvaa mennessä kohti vuoden loppua, mutta romahtaa vuodenvaihteessa.
Esimerkiksi viime vuoden joulukuussa mitattiin Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla 424–381 milligramman kokaiinijäämiä 1 000 ihmistä kohden. Tammikuussa 2024 luvut olivat kuitenkin vain 283–261 milligrammaan. Samalla tavalla vuodenvaihteessa 2022–2023 kokaiinijäämiä oli joulukuussa jätevedessä 315 milligrammaa tuhatta ihmistä kohden, tammikuussa 2023 vain 206 milligrammaa. Edellisenä vuodenvaihteena kokaiinijäämät laskivat vuoden 2021 lokakuun 166 milligrammasta tammikuun 2022 101 milligrammaan.
Kokaiinijäämien määrät jätevesissä Helsingin VIikinmäen vedenpuhdistamolla vuosina 2020–2024. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lue myös: Vahvistuvan kokaiinin seurauksena jopa äkkikuolema – päihdelääkäri huolissaan: "On tuurista kiinni, mitä saa"
Samanlaiset kokaiinikäyrät Tampereella ja Turussa
Vastaavia havaintoja voi tehdä myös muiden suurten kaupunkien alueella jätevesitilastoista. Esimerkiksi Tampereen Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mittaustuloksissa näkyy, että vuodenvaihteessa 2022–2023 kokaiinin käyttö kasvoi tasaisesti vuoden huippulukemaan joulukuussa otetussa näytteessä. Vuoden kokaiinin huippu lähes 85 milligrammalla 1 000 ihmistä kohden romahti kuitenkin tammikuun alun näytteessä, jossa kokaiinijäämien määrä jätevedessä oli enää runsaat 31 milligrammaa tuhatta kohden.
Vastaava romahdus nähtiin myös viime uutenavuotena, kun joulukuun puolivälissä mitattu 106 milligramman kokaiinijäämätulos putosi tammikuussa 65 milligrammaan.
Kokaiinimäärien jätevedessä Tampereen seudulla. Vuoden 2023 huomattava piikki määrissä ajoittuu Blockfest-festivaaliviikonlopulle.
Sama näkyy Turun Kakolanmäen vedenpuhdistamolla. Viime uutenavuotena joulukuussa kokaiinijäämiä mitattiin jätevedestä lähes 130 milligrammaa kokaiinijäämiä 1 000 ihmistä kohden, mutta tammikuussa luku putosi runsaaseen 80 milligrammaan. Käyrä näytti samankaltaiselta vuodenvaihteessa 2022–2023, kun joulukuussa luku oli 65 milligrammaa, mutta tammikuussa putosi 42 milligrammaan.
Kokaiinijäämien kehitys Turun seudun jätevesissä vuosina 2020–2024.
On huomioitava, että kokaiinijäämien määrässä on vuoden aikana muutakin voimakasta vaihtelua. Aiemmin on uutisoitu muun muassa siitä, että suuret musiikkitapahtumat voivat näkyä jätevesissä huumejäämien pompatessa jopa ennätyskorkeiksi.
0:59
Jätevedet paljastavat: Flow'n aikaan käytettiin paljon ekstaasia.
Lue myös: Ekstaasin käyttö tuplaantui Flow-festivaalin aikaan
Mistä ilmiö kertoo?
Kertovatko jätevesitutkimusten luvut siitä, että loppuvuoden pikkujoulukaudella juhlijoille kelpaa kasvavissa määrin myös kokaiini? Entä ryhtyvätkö juhlijat tipatonta tammikuuta vastaavalle "jauhottomalle" uuden vuoden tullessa?
Tiimipäällikkö, johtava asiantuntija Teemu Gunnar Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo sähköpostitse, että myös hänen käsityksensä mukaan kokaiinin käytössä tapahtuu voimakas lasku vuodenvaihteen jälkeisten ensiviikonloppujen osalta. Tieteellisesti he eivät ole kuitenkaan asiaa tutkineet. Hän spekuloi, että uuden vuoden ensimmäisten viikonloppujen yhteydessä voi tapahtua uudenvuodenjuhlintaan liittyvää kokaiinin satunnaiskäyttöä.
Lue myös: Kokaiini yleistyy nyt niin, että se uhkaa näkyä jo suomalaisten työterveydessä – aineen ominaisuus houkuttaa tiheään käyttöön
Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta toteaa, että yksi mahdollinen selitys ilmiöön voivat olla pikkujoulukausi, joululoma-aika ja tauko opiskeluissa. Tällaisessa elämäntilanteessa kokaiinia voi tulla käytettyä enemmän.
Hän muistuttaa, ettei ole perehtynyt jätevesistä näkyviin käyttösykleihin tutkimuksellisesti. Hän kuitenkin toteaa, että kokaiini on nimenomaan aine, jota Suomessa käytetään juhlimisen ja bilettämisen yhteydessä.
– Joulun aika on vuoden toiseksi pisin lomakausi, jolloin nuoret aikuiset käyvät paljon ulkona ja juhlimassa. Nuoret aikuiset ovat nimenomaan ryhmä, jossa huumeiden viihdekäyttö on yleisintä, Salasuo muistuttaa sähköpostitse.
Käytön väheneminen tammikuussa voi tällöin viestiä siitä, että opinnot, työ ja arki palaavat elämän ja vapaa-ajan määrittäjiksi. Silloin juhliminen ja ulkona käyminen vähenevät.
– Juhliminen on myös kallista, joten juhlimiseen käytössä olevat resurssit on käytetty lomakaudella. Tammikuussa alkaa taas kesän odotus, jolloin bilekausi taas käynnistyy, Salasuo arvioi.
Vaikka joskus julkisuudessa annetuista lausunnoista voisi saada toisen käsityksen, ei kokaiini ole koko kansan laiton päihde. THL:n viimeisimmän, vuonna 2022 tehdyn huumekyselyn perusteella kokaiinia on käyttänyt elämänsä aikana viisi prosenttia 15–69-vuotiaasta väestöstä. Nousu on kuitenkin verrattain nopeaa, sillä vuonna 2018 käyttäneitä oli 2,9 prosenttia ja vuonna 2024 1,7 prosenttia.
0:18
Rikospaikka: Suomessa käytävää kokaiinikauppaa rahoittaa varakkaampi keskiluokka.