Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen ja muut liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi
Kysymys: Kuinka pienessä nopeudessa ilman turvavyötä matkustava on hengenvaarassa?
Vastaus: Turvavyö on auton tärkein turvalaite ja sitä on syytä käyttää aina, kun auto liikkuu. Myös tieliikennelaki velvoittaa käyttämään turvavyötä. Turvavyö pitää ihmisen onnettomuuden sattuessa auton sisällä ja pyrkii estämään käyttäjäänsä kolhimasta itseään auton sisäosiin. Turvavyö myös joustaa törmäystilanteessa, jolloin se pienentää sisäelimiin kohdistuvia voimia.
Liikenneturva kertoo verkkosivuillaan, että enintään 7 km/h nopeudella tapahtuvassa kolarissa aikuinen ihminen saattaa kyetä käsillään estämään iskeytymisensä auton sisäosiin. Kyse on siis enintään kävelyvauhdista. Ihmisiä on kuitenkin hyvin erilaisia. Heidän käsivoimansa eivät ole keskenään samanlaisia eikä kukaan varmasti ole koko aikaa varautunut törmäykseen kädet valmiiksi jännitettyinä. Myös ihmisten kehot kestävät ulkoista väkivaltaa vaihtelevasti. Useimmiten iäkkään ihmisen keho on hauraampi kuin nuoremman. Näin ollen hengenvaaraan saattaa joutua ilman turvavyötä jo huomattavasti edellä mainittua alhaisemmissa nopeuksissa. Siksi turvavyö onkin kytkettävä aina ennen liikkeellelähtöä – myös lyhyissä auton siirroissa pysäköintialueella tai vastaavalla. Parkkipaikkaonnettomuudet ovat hyvin yleisiä ja kuten muuallakin liikenteessä, ei onnettomuuteen joutuminen ole kiinni pelkästä omasta toiminnasta.
Käyttämällä turvavyötä saattaa selvitä hengissä tai loukkaantumatta sellaisesta onnettomuudesta, jossa ilman turvavyötä kuolisi tai vammautuisi.
Kuinka pienessä nopeudessa jalankulkija tai pyöräilijä on hengenvaarassa auton törmätessä?
Tämäkin on kysymys, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Törmäyksen seurausten kannalta olennaisia muuttujia on nopeuden lisäksi paljon: Millaisen auton kanssa törmätään? Mihin kohtaan autoa ja millaisessa kulmassa törmätään? Millaisessa paikassa törmätään? Millaiseen aikaan törmätään? Millaisissa olosuhteissa törmätään? Mitä turvavarusteita on lieventämässä vammoja? Kuinka paljon törmäykseen osallinen jalankulkija tai pyöräilijä sietää ulkoista väkivaltaa? Kuinka nopeasti on ammattiapua saatavilla?
Liikenneturvan nettisivuilla voi tutustua kuvaajaan (Rosén & Sander 2009), jossa esitetään jalankulkijan kuoleman todennäköisyys. Kuvaajan arvot perustuvat tapahtuneiden onnettomuuksien keskiarvoon. Sen mukaan alle 20 km/h nopeudella sattuneessa törmäyksessä henkiinjäämisen mahdollisuus on vielä suhteellisen hyvä. Törmäysnopeuden noustessa yli 30 km/h alkaa kuoleman todennäköisyys kasvaa. Näin ollen suuntaus, että yhä useammilla keskusta- ja asutusalueilla käytetään 30 km/h nopeusrajoituksia, on jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta hyvä asia. Nopeuden noustessa yli 60 km/h kasvaa jalankulkijan kuoleman todennäköisyys runsaasti.
Huomionarvoista on, että ihminen saattaa kuolla myös ilman törmäystä - kaatuessaan. Kaatumista seuraava pään lyöminen asfalttiin tai lonkkamurtuma on monesti kohtalokas. Näin ollen kaikkien tienkäyttäjien tulisikin tiedostaa, ettei millään nopeudella eikä missään olosuhteissa kannata törmätä yhtään mihinkään tai kehenkään.
Hiljennetään siis vauhtia riittävästi ennen risteystä siitä riippumatta, ollaanko liikkeellä jalkaisin, pyörällä vai autolla. Näin kaikilla osapuolilla on aikaa havaita toisensa. Pimeään aikaan jalankulkijoiden on syytä käyttää asianmukaisia heijastimia ja pyöräilijöiden vastaavasti valoja ja heijastimia. Autoilija voi puolestaan parantaa mahdollisuuksiaan havaita jalankulkijat ja pyöräilijät huolehtimalla valojensa kunnosta ja puhtaudesta, käyttämällä valoja tehokkaasti, havainnoimalla riittävän pitkälle eteenpäin sekä puhdistamalla tuulilasin säännöllisesti – myös sisäpuolelta.
