Perussuomalaisten kansanedustaja suuttui kokoomukselle

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 13. syyskuuta 2023.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew eduskunnassa. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jouko Luhtala

    jouko.luhtala(at)mtv.fi

    Johanna Pakarinen

    johanna.pakarinen(at)mtv.fi

    STT

    Suomi äänesti YK:ssa palestiinalaisten laatiman päätöslauselman puolesta. Perussuomalaisten kansanedustajan mukaan ratkaisu oli väärä.

    Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan "Suomen kokoomuslainen ulkopoliittinen johto" on suututtanut hallituskumppaninsa perussuomalaiset.

    Kokoomus teki hänen mukaansa näin Suomen äänestäessä YK:n yleiskokouksessa palestiinalaisten laatiman päätöslauselman puolesta.

    – Suomen ulkopoliittinen johto teki ehdottoman väärän äänestyspäätöksen, Garedew kirjoittaa toimituksille lähettämässään mielipidekirjoituksessa.

    – Henkilökohtaisesti en sitä hyväksy ja irtisanoudun siitä kaikin tavoin, hän jatkaa.

    Julkilauselmassa todetaan, että Israelin täytyy lopettaa laiton läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa.

    Garedewin mielestä päätöslauselma vääristää "historiallisia tosiasioita" ja siinä "vaaditaan käytännössä 700 000 juutalaiseen kohdistuvaa etnistä puhdistusta heidän alkuperäisestä kansankodistaan".

    "Erittäin vaarallisia" väitteitä

    Kansanedustaja katsoo, että päätöslauselmassa on sen kaltaisia väittämiä, jotka ovat sekä "erittäin vaarallisia" että "antisemitistisiä".

    Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti Kansainvälisen tuomioistuimen heinäkuussa laatimaan neuvoa antavaan lausuntoon, jonka mukaan Israelin palestiinalaisalueiden ja siirtokuntien miehitys on laitonta ja se olisi lopetettava.

    Yhdistyneiden Kansakuntien korkeimman tuomioistuimen neuvoa-antavassa lausunnossa sanottiin, että tämä olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti, vaikka yleiskokouksen päätöslauselmassa asetetaankin 12 kuukauden määräaika.

    Päätöslauselmaa tullaan käyttämään Israelia vastaan vielä pitkään, Garedew uskoo.

    – Sen perusteella luodaan poliittista painetta kohdistaa pakotteita Israelia vastaan ja tunnustaa Palestiinan valtio, Garedew kirjoittaa.

    Päätöslauselman puolesta äänesti 124 maata, kun taas 43 äänesti sitä vastaan.

    Orpo: "Ei se ihan kunnolla ole mennyt"

    Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi äskettäin, että Ukrainan tukemisesta ja Lähi-itä-päätöslauselmista syntyneet julkiset kiistat osoittavat, että päätösten tekotapaa tulee vielä tarkastella.

    – Ei se silloin ihan kunnolla ole mennyt, jos siitä nousee tällainen julkinen keskustelu, Orpo sanoi.

    Orpon mukaan kiistaa on syntynyt päätöksenteon prosesseista pikemmin kuin linjasta. Joitakin perustavia näkemyseroja puolueiden ja ihmisten välillä silti on, hän myönsi.

    – Kyllähän me tiedämme kaikki sen, että Suomessa Lähi-idän kysymykset, ne jakavat. Niissä on erilaisia painotuksia, Orpo sanoi.

    – Meillä on ihmisiä, jotka ovat erittäin voimakkaasti Israelin puolella, meillä on ihmisiä, jotka ovat erittäin voimakkaasti Palestiinan näkemyksen puolella. Myös hallituksen sisällä ja puolueiden välillä on eroja näissä, Orpo jatkoi.

    Lähi-idän tilanteesta yleensä Orpo sanoi olevansa erittäin huolissaan siitä, mitä alueella tällä hetkellä tapahtuu, kun sota on laajentunut Libanoniin Hizbollahin ja Israelin väliseksi yhteenotoksi.

    – Suomen ulkopolitiikan pitkä linja Lähi-idän kysymyksissä on se, että me emme ole Palestiinan puolella, me emme ole Israelin puolella. Me olemme rauhan puolella, ja niin ovat toimineet Suomessa hallitukset ennen minun hallitustani ja niin toimitaan myöskin jatkossa, Orpo vakuutti.

    Kysymys Palestiinan valtion tunnustamisesta on Orpon mukaan asia, jota mietitään osana Lähi-idän rauhanprosessia.

    – Aika on silloin, kun siitä on eniten hyötyä sen rauhan aikaansaamiselle. Itse en näe, että sitä olisi näköpiirissä näkyvissä, koska tilanne on sen kaltainen.

    Lähi-itä on kriisissä

    Lähi-idän tilanne kriisiytyi viime lokakuussa, jolloin terroristijärjestö Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israelia vastaan. Libanonista käsin toimiva äärijärjestö Hizbollah aloitti pian tuon jälkeen raketti-iskut Israeliin.

    Israel on vastauksena liki vuoden ajan pommittanut Gazaa ja tehnyt sinne myös laajan maahyökkäyksen. Syyskuusta lähtien Israelin iskut ovat laajemmin kohdistuneet Hizbollahia ja Libanonia vastaan. 

    Israel on tappanut iskuillaan esimerkiksi Hizbollahin ylimmän johtajan Hassan Nasrallahin ja Hamasin poliittisen johtajan Ismail Haniyehin. Paljon julkisuutta sai myös Israelin isku Hizbollahin kommunikaatiovälineitä vastaan.

    Lue lisää aiheesta:
    Lähi-idän kriisi Israel Palestiina YK Orpon hallitus Perussuomalaiset Kokoomus Politiikka Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •