MTV Urheilun maastohiihtoasiantuntija Jari Isometsä nostaa sunnuntaina Falunissa päättyneestä maailmancup-kaudesta esiin kaksi teemaa. Naisten puolella huomion varasti Norjan sukellus, miehissä Suomen harvinainen menestystemppu.
– Siitä on todella kauan aikaa, Jari Isometsä aloittaa.
Kauden päätösviikonloppuna Falunissa varmistui se, että Suomen miehet saivat vihdoin kolme eri hiihtäjää maailmancupin palkintokorokkeelle yksilömatkoilla saman kauden aikana.
Viime vuodet fanfaarien kuuntelu on ollut pitkälti Iivo Niskasen harteilla, mutta päättyneellä sesongilla myös Perttu Hyvärinen (10 km perinteisen voitto Toblachissa) ja Lauri Vuorinen (perinteisen sprintin 2:n Falunissa) ylsivät podiumille.
Niskanen hiihti näiden lisäksi kolme kakkospaikkaa. Vuorinen ja Niskanen ylsivät myös parisprintin kolmoseksi Lahdessa.
Edellinen suomalaismiesten vähintään kolmen korokehiihtäjän kausi oli 2014-2015, kun Niskanen, Sami Jauhojärvi, Toni Ketelä ja Matti Heikkinen pitivät sinivalkoista hiihtokunniaa yllä.
Isometsä suitsuttaa Vuorista "kauden kehittyjänä". Asiantuntija kehui 29-vuotiasta hiihtäjää vuolaasti jo perjantain sprintin jälkeen.
– Se on aika lailla poikkeuksellista viime aikojen suomalaisiin esityksiin peilattuna, että hän on ollut kunnossa sieltä viikko ennen Rukan maailmancupia hiihdetyistä Suomen cupin kisoista saakka.
LUE MYÖS: Kuka olisi uskonut tätä hiihdon suomalaisyllättäjästä? Jari Isometsä puhuu jo poikkeuksellisesta kaudesta
Niskasen kausi oli sairastelujen takia hyvin repaleinen.
– Kausi jäi päätavoitteidenkin osalta piippuun, Isometsä sanoo viitaten muun muassa Tour de Skihin (joutui jäämään syrjään) ja Holmenkollenin 50 kilometrin otatukseen (9:s).
Hyvärisen suoritustaso heittelehti rajusti.
– Kausi ei ollut mitenkään erityisen hyvä, mutta se voitto pelastaa älyttömästi. Hän varmasti mieluummin ottaa sen voiton kuin viisi sijoitusta sijoille 5-6.
Muista suomalaismiehistä paistoi paikallaan polkeminen. Vuosi sitten MM-viestihopeajoukkuetta ankkuroinut Niko Anttola sairasteli, Joni Mäen läpimurtoa odotellaan edelleen.
– Mäki on kuitenkin osoittanut välähdyksittäin, että sitä potentiaalia on, mutta suorittaminen on yhä edelleen älyttömän epätasaista, Isometsä linjaa viitaten muun muassa Mäen arvokisamitaleihin parisprintissä.
Ärsytetty Norja
Norjalaiset ovat valmiita hiljentämään ruotsalaiset MM-kotikisoissa keväällä 2025. Kristine Stavås Skistad näytti mallia Falunissa viikonloppuna.
Viime kaudella Norja voitti naisten maailmancupin maiden välisen kisan ennen Ruotsia. Kristallipalloa juhli Tiril Udnes Weng, ja Kristine Stavås Skistad teki huimaa nousua sprintin puolella.
Päättyneellä kaudella näistä oli jäljellä käytännössä enää Skistad (sprintticupin kakkonen).
LUE MYÖS: Ruotsilta emämunaus kotiyleisön edessä – hiihtotähdet kiehuivat
Ruotsi karkasi maajoukkueiden taistossa selvään voittoon, ja Jessie Digginsin tähdittämä Yhdysvallatkin oli tulla Norjan ohi. Saksakaan ei jäänyt kauas.
Kokonaiscupissa paras norjalainen, Heidi Weng, oli vasta kahdeksas.
– Mahtimaan romahdus on merkittävä asia, Isometsä aloittaa.
– Siihen on selityksensä. Anne Kjersti Kalvå oli viime vuonna MM-kisoissa heidän ykköshiihtäjänsä, mutta sairasteli nyt koko vuoden. Tiril Udnes Weng, viime kauden kokonaiscupin voittaja, on sairastellut koko vuoden ja pääsi maailmancupiin vasta tammikuussa. Ingvild Flugstad Östberg ei päässyt hiihtämään ollenkaan, ei myöskään Helene Marie Fossesholm, asiantuntija luettelee.
Ensi keväänä edessä ovat norjalaisten MM-kotikisat Trondheimissa.
– En näe, että he olisivat ensi kaudella tuossa samassa tilanteessa, tuskinpa ovat.
LUE MYÖS: Kuin Northug ja Kläbo samassa paketissa – hiihtoladuilla uusi uhmakas tähti: "Älyttömät verrattuna muihin"
Kun lahjakkaat hiihtäjät pysyvät terveenä, jälkeä alkaa syntyä. Ja norjalaisille on syttynyt uusi tähti.
– Skistad on ollut nyt vielä hallitsevampi. Linn Svahn voitti sprintticupin, mutta Skistadin voitot loppukaudella olivat todella hallittuja.
Ja pian saattaa syttyä uudestaan myös eräs vanhempi tähti, 35-vuotias Therese Johaug. Hirmuhiihtäjän uskotaan rakentavan paluuta äidiksi tulemisen jälkeen.
– Ennusmerkit sille ovat olemassa, Isometsä päättää.