Suomeen on tullut viime vuosina merkittävän paljon uusia hyönteisiä. Osa niistä voi muodostua tuholaisiksi, kertoo tunnettu hyönteistutkija.
Suomen hyönteistutkijoita kokoontui viikonloppuna yhteen keskustelemaan hyönteismaailman uusista tulokkaista ja tutkimuksista Kulttuurikeskus Sofiaan Helsingissä. Keskusteltavaa ja läpikäymistä riitti, sillä koronapandemian takia viime kokoontumisesta oli ehtinyt vierähtää jo kaksi vuotta.
Yksi kokoukseen osallistuneista on hyönteisguruna tunnettu hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta. Hän kertoo, että Suomeen on tullut uusia hyönteislajeja jopa 2 000 kappaletta, mikä on todella paljon.
– Se on melko häkellyttävää.
Tutkijan mukaan osa hyönteisistä on tullut ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen, mutta osa on löytynyt sen takia, että tieto lisääntyy ja on löytynyt lisää keinoja määritellä uusia lajeja.
Lue myös: Uusia hyönteisiä saapuu Suomeen ilmaston lämmetessä – helteinen kesä ollut hyödyksi monille hyönteisille
Apureita ja tuholaisia
Uusien määriteltyjen hyönteisten joukossa voi Leinosen mukaan sellaisia lajeja, jotka voivat muodostua tuholaisiksi.
– Muutama aika sitten meille tuli lehti- ja havununnaa, ja ne voivat olla tuholaisia myös Suomessa.
Toisaalta uusien lajien joukossa tulee myös apureita Suomen luontoon.
– Meille tuli muutamia vuosia sitten pölytysvoimaan tällainen rusomuurarimehiläinen. Se on jo valloittanut Etelä-Suomen sillä tavalla, että pölyttää siellä meidän kukkakasveja ja marjoja.
Muurahaisten perässä jo konttausiässä
Kun on kysyttävää hyönteisistä, moni kääntyy juuri Leinosen puoleen, ja miksei kääntyisi. Leinonen nimittäin on viettänyt koko elämänsä niiden parissa.
– Heti kun aloin konttaamaan, olin kuulemma muurahaisten ja muiden perässä.
Leinonen kertoo, että häntä on aina viehättänyt luonnossa se, kuinka kaikki toimii niin kuin pitääkin.
– Kaikelle on todellakin tärkeä tehtävä, ja kaikki toimii niin kuin junan vessa. Ei ole mitään väärää.
Hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo alla olevalla videolla muun muassa, miten hyttysiltä kannattaa suojautua ja miksi jotkut houkuttelevat toisia herkemmin hyttysiä iholleen.
7:46
