Tuore väitöstutkimus osoittaa, että äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella.
ADHD-diagnoosit ovat kasvaneet Suomessa räjähdysmäisesti. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD on osittain myös yli- ja väärin diagnosoitu.
Lue myös: Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyneet Suomessa – nämä syyt selittävät
Oulun yliopisto kertoo tiedotteessaan, että vaikka ADHD on osittain perinnöllinen, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristötekijöilläkin on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.
Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta osoittaa väitöstutkimuksessaan äidin raskaudenaikaisen stressin ja ei-toivotun raskauden lisäävän mahdollisesti ADHD-oireita lapsella. Lisäksi on mahdollista, että lyhyempi imetyksen kesto lisää oireiden esiintymistä.
ADHD:lle tyypillistä ovat ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueille.
Väitöstutkimus tutki raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä
Varhaisiin riskitekijöihin tiedetään kuuluvan esimerkiksi keskosuus ja äidin raskaudenaikainen päihteiden käyttö. Lisäksi on joitain tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai tiedot on ristiriitaisia.
Jallow selvitti väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään, liittyvätkö äidin raskaudenaikainen tulehdus ja stressi, imetyksen kesto sekä lapsen persoonallisuuspiirteet tai psykiatriset sairaudet lisääntyneeseen ADHD-riskiin lapsuudessa ja nuoruudessa.
Lue myös: Kolme merkkiä lapsen ADHD:stä: Nämä oireet arjessa voivat paljastaa tarkkaavaisuushäiriön
Tutkimuksessa löytyi yhteys ei-toivotun raskauden ja alle kolme kuukautta kestäneen täysimetyksen sekä 8-vuotiaan yliaktiivisten oireiden välillä. Lisäksi äidin raskaudenaikainen stressi sekä alle puoli vuotta kestänyt osittainen imetys olivat merkkejä ADHD-oireiden lisääntyneestä riskistä 16 vuoden iässä.
Lapsen oma persoonallisuus liittyy myös ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Väitöstutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja ADHD-diagnoosin saaneiden ryhmässä. ADHD-nuoret olivat elämyshakuisempia sekä vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä kuin nuoret, joilla ADHD:ta ei diagnosoitu.
Lue myös: Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisella
Näin ADHD-oireet voivat vaikuttaa menestykseen elämässä
Liki joka viides neurokehityksellisestä häiriöstä kärsivä lapsi päätyy sijoitukseen kodin ulkopuolelle
Tutkimus paljasti: ADHD onkin "supervoima" menneisyydestä
Aikuisten lasten diagnoosit saivat Karitankin hakeutumaan tutkimuksiin – ADHD paljastui viisikymppisenä
Katso myös: Lasten ADHD-diagnosoinneissa sukupuolieroja
2:13
Tyttöjen ADHD-oireet havaitaan usein myöhemmin kuin poikien.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Oulun yliopisto