Arjen teoilla voi olla suuri merkitys nuoren hyvinvointiin. Asiantuntija antaa ohjeen siihen, miten vanhempi voi ehkäistä lapsensa pahoinvointia.
Lasten ja nuorten pahoinvoinnista on oltu jo pitkään huolestuneita, niin poliisissa, lastensuojelussa kuin aina valtiojohdossa asti.
Syitä taustalla voi olla useita: lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa on rajoitettu jo pitkään rankalla kädellä, ja koronarajoitusten vuoksi niin kavereiden kuin tärkeiden sukulaisten näkeminen on ollut haastavaa – jopa olematonta.
– Viime syksynä meillä on selkeästi lisääntynyt lastensuojeluilmoitukset, joiden syynä on ollut lapsen psyykkisen hyvinvoinnin pulmat samoin kuin nuorten oirehtiminen rikollisilla teoilla, lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Vanhanen kertaa.
Lue myös: Poliisi on huolissaan nuorten massakokoontumisista – nuorimmat osallistuneet ovat vasta 11-vuotiaita: "Huonovointisuus näkyy myös nuorissa"
Lue myös: Lastensuojeluilmoitusten määrä jatkaa kasvuaan – asiantuntijan mukaan lisää saisi silti tulla: "Matalammalla kynnyksellä ja aiemmin"
Läsnäolo on tärkeintä
Vanhasen mukaan lastensuojelu ohjeistaa ja auttaa vanhempia pahoinvoivien lasten ja nuorten kanssa.
Tarvittaessa lastensuojelu tarjoaa myös tukitoimia perheille. Vanhasen mukaan kuitenkin arjen teoilla on suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
– Ehkä tärkein juttu vanhemmilla on olla aidosti läsnä ja kiinnostunut, mitä omalle nuorelle kuuluu.
Vanhanen korostaa, että yksi päivittäin toistuva kysymys voi olla ratkaiseva.
– Voi kysyä päivittäin, miten menee ja olla hereillä siinä, onko nuoren elämäntilanteessa tapahtunut jotain muutoksia.
– Onko esimerkiksi käyttäytyminen muuttunut, jos aiemmin aktiivinen ja sosiaalinen nuori vetäytyy tai vanhempi ei tiedä, missä nuori liikkuu, Vanhanen jatkaa.