Lastensuojeluilmoitusten määrä on jälleen kasvussa. Ilmoituksia tehdään perinteisesti paljon kouluista. Sen sijaan huolissaan ollaan siitä, että neuvoloista ilmoituksia tulee melko vähän.
– Sitä me mietimme, että neuvoloista tulee aika vähän lastensuojeluilmoituksia vuosittain, pohtii johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes Helsingin kaupungilta.
Mistä se voisi johtua?
– Neuvoloissa terveydenhoitajat tapaavat lapsia ja perheitä suhteellisen lyhyen aikaa nykyään. Ne ovat aika nopeita käyntejä ja siinä ei sitten välttämättä tule sellaisia asioita ilmi.
Voiko olla niin, että perheet piilottelevat ongelmiaan?
– Toki voi olla niin. Avun pyytäminen ja avun tarpeiden kertominen ei ole ihmisille kauhean helppoa. Jos kohtaamisen hetket ovat kauhean lyhyitä, avunpyynnön sanominen ei ole ihmiselle välttämättä yksinkertaista.
– Lastensuojelun apuun liittyy myös pelkoja. Se voi saada ihmiset ajattelemaan, että meitä ei toivota mukaan ja täten lykkäämään avunpyyntöä.
"On hirveän vaikeaa ajatella, että leimautuu heikoksi ja valitettavasti kulttuurimme ei ole tässä asiassa mennyt hirveän paljoa eteenpäin"
Onko ihmisillä yhä olemassa leimaantumisen pelko?
– Ajattelen, että on. Se on vielä valitettavasti sellainen kynnys, joka monella on. On hirveän vaikeaa ajatella, että leimautuu heikoksi ja valitettavasti kulttuurimme ei ole tässä asiassa mennyt hirveän paljoa eteenpäin.
– Ehkä nyt on jo vähän helpompaa puhua väsymyksestä ja masennuksesta, mutta edelleen on asioita, joista on vaikea puhua.
– Myöskin ihminen, joka on uupunut ja ahdistunut, niin sen ääneen sanominen vieraalle ihmiselle ei ole mikään yksinkertainen asia. Voi olla helpomaa sinnitellä lyhyen tapaamisen ajan ja sanoa, että "kyllä me pärjätään" huolimatta siitä, että helppoa ei ole.
– Onkin hyvä, että kertomiseen on erilaisia kanavia. Esimerkiksi Helsingissä on digikanava nimeltä "Tarvitsen apua". Ei tarvitse jäädä odottamaan seuraavaa neuvola-aikaa, Remes pohtii.
Onko niin, että kertomatta jättäminen pahentaa ongelmia?
– Mitä pidempään ongelmat jäävät ratkomatta, sitä isommaksi ne valitettavasti kasvavat ja sitä hitaampaa ja vaikeampaa niiden korjaaminen on ja usein saattaa vaatia enemmän ihmisiä.
– Toivoisin, että saisimme todella matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä tapoja auttaa ihmisiä, toteaa Remes.