Yhdysvalloissa pommikoirien kysyntä on kasvanut niin suureksi, että koiria kouluttavien keskusten on tarjottava ei oota.
Vielä 2000-luvun alussa räjähteitä tunnistavia koiria oli turvallisuusviranomaisten käytössä 200. Kaksoitorni-iskujen jälkeen luku alkoi nousta jyrkästi, ja nyt aktiivisesti töissä olevia pommikoiria on yli 1000.
Koirien hajuaisti on pettämätön, jos sitä vertaa vaikkapa ihmisen vastaavaan kykyyn.
– Pommikoira tunnistaa 19 000 eri räjähdettä. Se ilmaisee löydöstään istumalla, kertoo koiraohjaaja Sheila Fry Yhdysvaltain oikeusviraston alaisesta terrorismin, huumeiden ja salakuljetuksen vastaisesta yksiköstä ATF:stä.
Pääosa koirista työskentelee lentokentillä nuuskien matkatavaroita ja rahtia, mutta osa koirista kiertää myös odotushalleissa haistellen matkustajia.
– Koiran etuna hyvän hajuaistin lisäksi on se, että yleensä ihmiset eivät mene lukkoon koiran tullessa paikalle. Toisin on esimerkiksi erilaisten skannauslaitteiden kanssa, Fry kuvailee.
Viranomaisten mukaan pommikoirien käyttö nopeuttaa muun muassa turvatarkastuksia. Yhdysvalloissa on jopa arveltu, että koirat voisivat jossakin vaiheessa korvata nyt käytettävää turvatarkastuslaitteistoa.
Koulutukseen panostettava - muuten kiinnostaa makkara
Koirien kovaan kysyntään ei pystytä tällä hetkellä vastaamaan Yhdysvalloissa, sillä räjähteitä laaja-alaisesti tunnistavan koiran koulutus kestää helposti yli vuoden.
Yhdysvalloissa suhtaudutaan myös epäileväisesti muualta tuotuihin koiriin.
– Kansalliset kasvatusohjelmat ovat meille ylpeydenaihe. Haluaisimme satoja koiria lisää tulevina vuosina lentokentillemme, sanoo koirien koulutusohjelmasta Pennsylvanian yliopistossa vastaavaa Cindy Otto CBS-uutiskanavalle.
Myös muualla maailmalla pommikoirien käyttö on selvässä kasvussa. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa Afrikassa YK:n rauhanturvaoperaatioon otettiin äskettäin nelisenkymmentä koiraa.
Koirien valinnan ja koulutuksen on oltava ensiluokkaista. Muuten voi käydä kuten Mancesterin lentokentällä Britanniassa. Siellä paljastui keväällä, että räjähteitä ja huumeita etsineet koirat olivat todellisuudessa kiinnostuneempia matkustajien makkara- ja juustovoileivistä kuin varsinaisesta työstään.