Lumi-pandan pennusta pelastus? Ähtärin eläinpuiston talous yhä tiukilla

Ähtärin eläinpuistossa toivotaan, että Lumi-pandan mahdollinen jälkikasvu somistaisi juhlavuotta myös taloudellisesti.

– Toivomme että pandapentu tulisi, ja saisimme buustia juhlavuoteen. Nyt tärkeää keskittyä siihen, että Lumi-pandalla kaikki on hyvin, eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho toteaa.

Lue myös: Pandapariskunta erosi – Lumin tunteet viilenivät parittelun jälkeen

Uusi panda saattoi saada alkunsa pääsiäisenä

Isäoletettuna on Pyry. Paritteluyritykset sujuivat pääsiäisenä hyvin. Lumi lisäksi keinohedelmöitettiin "varmuuden vuoksi".

Nyt käyntejä on rajoitettu Lumi-pandan puolella rauhan takaamiseksi.

– Syksyllä selviää, onko pentu tai pentuja tulossa. Ei ole väliä, olisiko kyseessä tyttö tai poika vai molemmat, Väliaho naurahtaa

Lue myös: Ähtärin pandat saaneet yli puoli miljoonaa euroa lahjoituksina – vuosittainen tarve on 900 000 euroa

Rahalaitoslainottajat pienentäneet vastuitaan

Ähtärin kaupungin omistama eläinpuisto rakentuu kolmesta yhtiöstä: Ähtärin Eläinpuisto Oy:stä, tilatoimintaa pyörittävästä Snowpanda Resort Oy:stä ja Hotelli Mesikämmen Oy:stä.

Yhtiöiden yhteenlaskettu käyttökate oli viime vuonna 181 000 euroa plussalla.

Käyttökate kuvaa liiketoiminnasta tullutta rahavirtaa, eikä sisällä poistoja.

Lue myös: Suomi sai pandat 100-vuotislahjaksi – mitä jos ne palautettaisiin Kiinaan? Näin suurlähettiläs kommentoi MTV:lle

Käyttökatteella pitäisi pystyä hoitamaan velat ja investoinnit. Yhtiöillä on korollista lainaa yhteensä 10 miljoonaa euroa. Tosin summasta kolme miljoonaa euroa on pääomalainaa.

Pienellä käyttökatteella suuren velkasumman hoitaminen on kyseenalaista.

Velasta pääosa on tullut omistajalta eli Ähtärin kaupungilta.

– Näyttää siltä, että rahalaitoslainottajat ovat pienentäneet vastuitaan vuosi vuodelta. Niitä on jouduttu paikkaamaan kaupungin antamilla lainoilla, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi.

Omat pääomat miinuksella

Eläinpuisto Oy:n omat pääomat ovat miinuksella, asiasta on tehty ilmoitus Kaupparekisteriin.

– Yhtiö voi toimia negatiivisella omalla pääomalla, kunhan se on tehnyt asiasta ilmoituksen Kaupparekisteriin ja sitä kautta velkojille, että yhtiö pyörii täysin velkarahalla, Rajala toteaa.

Kolmesta yhtiöstä kertyvän kokonaisuuden liikevaihto on yli seitsemän miljoonaa euroa. Summasta ei ole eliminoitu yhtiöiden keskinäistä liiketoimintaa.

Lue myös: MTV Uutiset selvitti Suomen eläinpuistojen kolme kalleinta syöjää: Yhden eläimen ateriat painivat aivan omassa kategoriassa

Kaupungin rahoitus loppumassa

Toimitusjohtaja Väliahon mukaan tiukkaan taloustilanteeseen haetaan ratkaisuja. Esillä on ollut muun muassa eläinpuistotoiminnan säätiöiminen, joka vaatisi taakseen tukijoita.

Väliaho toteaa, että Ähtärin eläinpuistolle tunnusomaiselle lajiensuojelutyölle osakeyhtiö ei ole paras mahdollinen toimintamuoto.

– Toimimme eläinten ehdoilla, emme niinkään liiketaloudellisen ajattelun pohjalta.

Myös kunnan omistajuus tuo mukaan rajoitteita. Valtion budjetissa eläinpuistolle varatusta 1,5 miljoonasta eurosta vain 200 000 euroa löysi tiensä perille. Summan supistuminen liittyi julkisen sektorin toimijan tukemiseen liittyviin valtiontukisääntöihin.

Nyt näyttää siltä, että myös kaupungin antama rahoitus on päättymässä. Kaupunki ei pysty lainottamaan eläinpuistoa, koska päätöksistä tehdään valituksia, joiden käsittely kestää kauan. Päätösten saattaminen lainvoimaiseksi voi kestää parikin vuotta.

– Kuntalaisilla on oikeus tehdä valituksia päätöksistä. Olemme tämän jo muutaman kerran kokeneet. Kuntaomisteisuus rajoittaa myös muiden avustusten saannissa, Väliaho kertoo.

Ähtäriläistä asukasta kohden eläinpuistolainaa on reilut 1 800 euroa. Kaikkinensa Ähtärillä on asukaskohtaista konsernilainaa reilut 9 600 euroa.

Hotelli remonttiin?

Hotellipuolella rasitteena on rakennuksen ikä. Mesikämmen-hotelli on valmistunut vuonna 1976.–Hotellissa on korjausvelkaa, etenkin huoneet vaatisivat kunnostusta. Etsimme hotellitoimintaan investoria, Väliaho kertoo.

Nyt alueelle on rakentumassa myös uimahalli.

– Meillä on positiivinen ajatus tulevasta ja siitä, että selviämme, mutta meillä on haasteita rahoituspuolella.

Eläinpuistossa käy vuosittain 180 000–200 000 matkailijaa.

– Tänä vuonna perhematkailussa on ollut laskua, mutta luokkaretket ja ryhmämatkat ovat paikanneet tilannetta. Tarkoituksenamme on vahvistaa myös luontokoulutoimintaa, joka tukee lajiensuojelutehtäväämme, Väliaho toteaa.