Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo, että vesihuolto on nostettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi kyber- ja hybridihyökkäyksille. Hallitus selvittää parhaillaan lisäksi sitä, kuinka tiukoilla kriteereillä vesihuollon myynnit pitää kieltää yksityisille omistajille.
Elintärkeän vesihuollon suojaamiseen on kiinnitettävä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mielestä enemmän huomiota.
Uutisextrassa vieraillut ministeri kertoo, ettei kaikkia tietoja ole kunnissa huomattu vielä suojata.
– Meillä on ollut keskustelua näistä kyber- ja hybridihyökkäyksistä, joita on mahdollisesti meidän vesi-infraan kohdistettu. Meidän pitää ymmärtää, että tämä on yhteiskunnan toiminnan kannalta aivan keskeistä infraa. Esimerkiksi kunnilla on valitettavasti edelleen nettisivuillaan tietoa tämän keskeisen infran yksityiskohdista, Essayah toteaa.
Huolena on, että vesilaitosten toiminnan liiallinen avaaminen julkisilla verkkosivuilla auttaisi mahdollisia tihutöiden tekijöitä.
Samanlaista huolta on kannettu energialaitoksiin kohdistuvista kyber- ja hybridiuhista. Esimerkiksi Fortum kertoi hiljattain, että se on havainnut luvatonta liikehdintää laitostensa lähellä.
Lue myös: Fortumin Rauramo: Epäilyttäviä droneja ja ihmisiä pyörii toimipaikkojemme lähellä
Vesihuoltolakia muokataan
Hallitus uudistaa parhaillaan vesihuoltolakia siten, että kunnat ja osuuskunnat eivät voi myydä ainakaan enemmistöä vesihuollosta yksityiselle sektorille.
Sekin on mahdollista, että jopa pienten osuuksien myynnit kielletään, jos esimerkiksi kuntien itsemääräämisoikeus ei sitä estä. Lain valmistelussa on huomioitava myös se, että joitakin pieniä myyntejä on saatettu jo tehdä.
– Käymme perustuslakiasiantuntijan kanssa läpi, miten nämä reunaehdot huomioidaan. Hallituksen tahtotila on se, että vesihuolto pidetään kansallisissa käsissä, ministeri Essayah toteaa.
Oman haasteensa tuo se, että vesiputkistot ovat monin paikin huonossa kunnossa ja kuntien olisi jostakin löydettävä miljoonia euroja niiden uusimiseen.
– Satojen miljoonien korjausvelat ovat olemassa eikä sekään ehkä riitä. Osalla kaupungeista sata vuotta vanhaa putkistoa, jota ei ole korjattu. Vesihuolto nousee aina välillä keskusteluun, kun jossakin posahtaa vanha putki, Essayah sanoo.
Miten käy maksujen?
Suuri korjausvelka tarkoittaa samalla sitä, että monen vesimaksut voivat nousta tulevaisuudessa, kun putkistojen korjaukset on jotenkin rahoitettava.
Näin käy todennäköisesti riippumatta siitä, ovatko vesilaitokset täysin vai määräenemmistöltään julkisessa omistuksessa.
– Joka tapauksessa pitäisi ymmärtää, ettei vesihuolto ole mikään kultakaivos, kun on sijoitettava paljon vesi-infran korjaamiseen. Kyseessä on luonnollinen monopoli ja välttämättömyystarvike, joten haluamme pitää vesihuollon julkisessa omistuksessa, Essayah sanoo.
MTV:n Uutisextra MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla lauantaisin kello 19.10.