Amnestyn julkaiseman raportin mukaan teloituksia jatkettiin maailmalla koronakriisistä huolimatta.
Maailmalla teloitettiin viime vuonna 483 ihmistä: 467 miestä ja 16 naista. Luvuista puuttuu kuitenkin Kiina, koska maassa teloitukset ovat valtionsalaisuuksia.
– Arvioimme, että Kiinassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin koko maailmassa yhteensä, kertoo Uutisaamussa vieraillut Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Johanssonin mukaan luku liikkuu jopa tuhansissa ihmisissä.
Hän kertoo, että Kiinassa ei välttämättä teloiteta paljon ihmisiä poliittisista syistä, vaan taustalla ovat väkivalta ja esimerkiksi murhat.
Myös talousrikokset ja huumekauppa voivat tuoda kuolemantuomion.
“Onhan se kokonaisuudessaan hiukan irvokasta”
Johanssonin mukaan teloittamiset ovat olleet “laskeva trendi” viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hän huomauttaa, että teloitusten toteuttaminen koronakriisin aikana osoittaa erityistä julmuutta.
Ongelmaksi on noussut teloitettujen oikeusturva: koronan myötä asianajajat eivät ole päässeet tapaamaan asiakkaitaan. Lisäksi omaiset eivät ole päässeet tapaamaan tuomittua samalla tavalla kuin aiemmin.
– Onhan se kokonaisuudessaan hiukan irvokasta, että kaikkialla maailmassa yritetään pitää ihmisiä hengissä ja kuitenkin on osa valtion koneistoa, joka koko ajan jumputtaa eteenpäin sillä tarkoituksella, että tapetaan ihmisiä.
“Kuolemanrangaistus on harkittu murha”
Amnesty on ilmaissut usein vastustavansa kuolemantuomioita.
– Kuolemanrangaistus on harkittu murha. Se ei ole rangaistus, vaan rikos. Samalla tavalla kun murhasta tuomitaan, niin valtio syyllistyy murhaan, Johansson tiivistää.
Kuolemanrangaistuksella ei ole osoitettu olevan minkäänlaista pelotevaikutusta. Kun Kanadassa poistettiin vuosikymmeniä sitten kuolemanrangaistus, väkivaltarikollisuus laski.
Johansson muistuttaa myös monista esimerkistä, joissa syytön ihminen on teloitettu. Hänen mukaansa ainoa syy kuolemanrangaistuksen perustelemiselle on kosto.
– Ja me emme varmaan halua, että meidän oikeusjärjestelmä rakennetaan koston varaan.