Perjantain vastaisena yönä kotonaan vakavan sairauden takia kuollut Matti Ahde teki kaikilla mittapuilla arvostettavan uran poliittisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Politiikan lisäksi hän suhtautui intohimoisesti kulttuuriin – erityisesti oopperaan. Matti Ahde kunnostautui myös aktiivisena urheiluvaikuttajana, jonka maailmasta hän löysi myös vaimonsa Hilkka Ahteen (o.s. Riikonen).
Matti ei kuitenkaan ollut ainoa perheenjäsen, jonka edesottamukset nousivat vuosien saatossa otsikoihin.
Köyhän perheen kasvatti
Oulussa 23. joulukuuta vuonna 1945 syntynyt köyhän perheen kasvatti kouluttautui alun perin sähköasentajaksi.
Matti Ahde aloitti poliittisen uransa hyvin nuorena ja nousi eduskuntaan vain 24-vuotiaana. Hän kuului vuosien ajan SDP:n johtohahmon Kalevi Sorsan lähipiiriin, "Sorsan poikiin".
Ahde teki pitkän uran kansanedustajana ja ministerinä ja toimi myös eduskunnan puhemiehenä 1980-luvun lopussa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vastavalittu eduskunnan puhemies Matti Ahde vuonna 1987. Ahde otti ensitöikseen kantaa muun muassa presidentin vaalitapauudistukseen.
Sorsan ja Ahteen välit särkyivät ratkaisemattomasti
Suhde SDP:n mahtimieheen Sorsaan koki kolauksen, kun Ahde syrjäytettiin tylysti puhemiehen paikalta vuonna 1987. Ahde kertoi tapahtuneesta oman näkökulmansa vuonna 2013 julkaistussa toimittaja Timo Hakkaraisen kirjoittamassa muistelmateoksessa Matti Ahde Sähkömies.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Matti Ahde kirjamessuilla Helsingissä 2013 puhumassa vastajulkaistusta muistelmateoksestaan. Kuva: Juha Metso / All Over Press.
Pertti Paasio valittiin vuonna 1987 SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Ihmetystä aiheutti kuitenkin se, miksei puolueenjohtaja istunut hallituksessa.
Ennen Paasion valintaa Sorsa tarjosi paikkaa puolueen varapuheenjohtaja Ahteelle sekä puoluesihteeri Erkki Liikaselle. Kumpikaan miehistä ei kuitenkaan asettunut ehdolle ja valinta kohdistui Paasioon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Erkki Liikanen (vas.) ja Matti Ahde eduskunnassa 1991. Molemmat kuuluivat aikanaan SDP:n johtohahmon Kalevi Sorsan lähipiiriin, eli niin sanottuihin ”Sorsan poikiin”.
Uusi puoluejohtaja oli saatava hallitukseen ja Paasio halusi Sorsan paikalle pääministerin varamieheksi ja ulkoministeriksi. Sorsalle tarjottiin korvaukseksi Ahteen pestiä eduskunnan puhemiehenä. Ahde ei ollut halukas luovuttamaan paikkaansa, mutta hänet kuitenkin pakotettiin eroamaan.
Tapahtunut jäi hiertämään Ahteen ja Sorsan välejä, eikä Ahde antanut syrjäyttämistään koskaan anteeksi. Lopullisena niittinä Ahde asettui tukemaan julkisesti Martti Ahtisaarta, joka pyrki Sorsan tavoin SDP:n ehdokkaaksi vuoden 1994 presidentinvaaleihin.
Ura Veikkauksessa päättyi ahdistelukohuun
Matti Ahde jätti eduskunnan taakseen vuonna 1990 ja keskittyi johtamaan Veikkausta toimitusjohtajana.
Ahde aloitti Veikkauksen hallituksen jäsenenä jo vuonna 1980 ja toimi myös hallituksen puheenjohtajana vuodet 1990–99.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Anna-Kaisa Hermunen tenttasi vuonna 1991 keskusteluohjelmassaan tuolloiselta Veikkauksen toimitusjohtajalta Matti Ahteelta tämän tulevaisuuden suunnitelmista SDP:n suhteen.
Ahde johti ja uudisti Veikkausta kovalla tarmolla. Ahde joutui kuitenkin kiusalliseen tilanteeseen 1990-luvun lopussa, kun toimitusjohtajalta penättiin Veikkauksen näkökulmaa surullisenkuuluisaan pesäpallon sopupeliskandaaliin.
Kyseessä oli sarja tapahtumia vuonna 1998, jolloin suuri joukko pesäpallomaailman ihmisiä, pelaajista lähtien, yrittivät sopia Seinäjoen Maila-Jussien ja Kankaanpään Mailan välistä pelistä etukäteen ja hyötyä rahallisesti vedonlyönnin avulla.
Poliisitutkinnan kohteeksi päätyi satoja ihmisiä, joista langettavia tuomiota jaettiin lopulta kolmellekymmenelle ihmiselle.
Matti Ahde kommentoi esitutkintapöytäkirjoja MTV Uutisille Vuokatissa kesällä 1999.
– Kyllä ne ovat murheellista luettavaa, eivätkä kunniaksi suomalaiselle urheilulle. Tässä ei kuitenkaan ole kyse sopupeleistä vaan siitä, että oli sovittu jotain sellaista, jolla saatiin epärehellisin keinoin siirrettyä varoja epäiltyjen voitoiksi, toimitusjohtaja Ahde sanoi.
Pahin vasta edessä
Uransa pahimpaan kiirastuleen Ahde päätyi kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun häntä syytettiin seksuaalisesta häirinnästä Veikkauksessa.
Ahdisteluväitteitä selvittänyt oikeustieteentohtori Pirkko K. Koskinen katsoi, että selvittelyssä löytyi näyttöä 4-5 naisen osalta. Koskisen mukaan kyse oli käpälöinnistä. Muutoinkin Koskinen luonnehti tekoja lieviksi.
Hänen mukaansa niihin ei liittynyt uhkailua tai väkivaltaa. Veikkauksen hallitus päätti erottaa Matti Ahteen 17.4.2001.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Matti Ahde Veikkauksen pääkonttorilla Vantaalla 2001. Kuva: Jukka Uotila / All Over Press
Matti Ahde itse kiisti syyllistyneensä minkäänlaiseen seksuaaliseen häirintään. Lisäksi hän katsoi median syyttäneen ja tuominneen hänet. Muistelmateoksessaan ahde syytti Helsingin Sanomien entistä rikostoimittajaa Harri Nykästä ajojahdin masinoimisesta.
– On sanomattakin selvää, että ei ole helppoa, kun saa ahdistelijan maineen. En koskaan ole syyllistynyt sellaisiin tekoihin, joista minua syytetään. En ole ahdistellut enkä harjoittanut seksuaalista häirintää.
Häirintätapaukset eivät koskaan päätyneet oikeuteen asti. Veikkauksen jälkeen Matti Ahde nousi vielä kahdesti eduskuntaan synnyinseutunsa Oulun vaalipiiristä. Hän siirtyi eläkkeelle 2011.
Perheen tragediat
Matti ei ollut ainoa Ahteista, joka nousi otsikoihin. Myös vaimo Hilkka Ahde (s. 1957) on ollut julkisuuden valokeilassa muun muassa AKT:n työsyrjintäjutun takia.
Hilkka Ahde (os. Riikonen) astui avioon yli kymmenen vuotta vanhemman Matin kanssa 1970-luvulla. Parin tavatessa ensimmäisen kerran Hilkka oli vasta 14-vuotias. Hilkka harrasti kilpavoimistelua ja urheilumielisyys yhdisti paria.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ahteet tunnetiin suurina kulttuurin ystävinä. Matti ja Hilkka Ahde Savonlinnan oopperajuhlilla 2007 Lucia di Lammermoor -esityksessä. Kuva: Markku Tissarinen / All Over Press
18-vuotiaana Hilkka tapasi Matin uudelleen Suomen Työväen Urheiluliiton juhlissa Tampereella, jossa Hilkka esiintyi. Tapaamisesta seuranneista treffeistä alkoi pitkä avioliitto.
Perheeseen syntyi kolme lasta Timo (s.1977), Juha-Matti ”Jussi” (s.1980) ja Tiina (s.1982).
2000-luvulla Hilkka joutui julkiseen pyöritykseen pitkään kestäneen kiusaamistapauksen takia. Hilkka valittiin vuonna 2003 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n viestintäpäälliköksi. AKT:n hallitus irtisanoi Ahteen vuoden 2012 maaliskuussa äänestyspäätöksellä.
Virallinen syy oli luottamuspula, mutta Ahteen mukaan syynä oli hänen Aluehallintovirastolle (Avi) tekemänsä kantelu AKT:n silloisesta puheenjohtajasta Timo Rädystä. Ahde syytti Rätyä työpaikkakiusaamisesta.
Oikeusistuinten mukaan kiusaaminen ajoittui maaliskuusta 2006 maaliskuuhun 2012.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Helsingin korkeimman oikeuden suullinen käsittely Hilkka Ahteen työsyrjintäjutussa 2018. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press
Vuosien oikeustaistelu
Asiasta taisteltiin eri oikeusasteissa vuosia. Lopulta vasta viime vuonna korkein oikeus tuomitsi AKT:n entisen puheenjohtajan Timo Rädyn Ahteen työsyrjinnästä 20 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen. KKO kumosi hovioikeuden aiemman vapauttavan tuomion.
Hilkka Ahde jäi eläkkeelle syyskuussa 2017.
Koulutukseltaan Hilkka Ahde on lastentarhanopettaja. Hän työskenteli ennen eläköitymistään muun muassa päiväkodin johtajana, Lastenklinikoiden kummien toiminnanjohtajana ja yrittäjänä.
Juha-Matti ”Jussi” Ahteen huumevuodet
Perheen keskimmäinen lapsi Jussi Ahde nousi julkisuuteen seurapiireissä aktiivisesti liikkuvana kasvona 2000-luvun alussa.
Tunnettujen vanhempiensa lisäksi hänet tunnettiin tuolloin lyhytikäiseksi jääneen Absolute-lehden perustajana. Ilmaisjakelulehdestä ilmestyi vain yksi numero pääkaupunkiseudulla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Jussi Ahde teki 1990-luvulla myös mallin töitä.
Ahteen lisäksi lehteä oli perustamassa Ilja Janitskin, joka tunnetaan tätä nykyä paremmin niin sanottua valemediaa edustavan MV-lehden perustajana.
Myrskynsilmään Jussi Ahde joutui vuonna 2002 julkisuuteen vuodetun videon takia, jossa mediapersoona kertoo nimensä ja aikovansa ”vetää kokaiinia nokkaan”.
Perheen keskimmäisen huumekokeilut päätyivät lopulta oikeuteen asti, jonka perusteella Jussi Ahde tuomittiin vuonna 2003 sakkoihin huumeiden käyttämisestä ja pienimuotoisesta välittämisestä.
Samassa yhteydessä huumeiden käyttörikoksesta sai sakkotuomion myös Jussi Ahteen silloinen tyttöystävä, vuoden 2001 Miss Suomen perintöprinsessa Susanna Tervaniemi. Hänet tuomittiin toistamiseen eri asiayhteydessä vuonna 2008. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa Iltalehti.
Vaihtoehtoiset näkemykset ja presidenttihaaveet
Jussi Ahde vieraili Enbuske, Veitola & Salminen show'ssa kaksi vuotta sitten ja kertoi tuolloin tehneensä täyskäännöksen elämässään. Hän kertoi tuolloin myös suunnittelevansa ehdolle asettumista presidentinvaaleissa.
Sittemmin Jussi Ahde on keskittynyt vaihtoehtoisten näkemystensä jakamiseen muun muassa Facebookissa. Hän on myös jakanut julkisesti tietoa taistelustaan masennuksen kanssa.
– Itselleni lohduttomaksi tilanteen teki lopulta tieto siitä, että se oli aina vain ajan kysymys kunnes itseinho ja masennus saapuu jälleen hirmumyrskyn lailla, vieden taas ennalta määrittelemättömäksi ajaksi sängyn pohjalle, tuhoten useimmiten työ- sekä parisuhteen ja lähes kaiken sen, mitä oli noina vahvempina ajanjaksoina kerennyt itselleen rakentaa, Jussi Ahde totesi pitkässä kirjoituksessaan vuosi sitten.
Matti Ahteen viimeinen julkinen esiintyminen itsenäisyyspäivänä
Keväällä 2017 Matti Ahde sairastui syöpään.
Tämän vuoden itsenäisyyspäivänä hän edusti vielä Presidentinlinnassa puolisonsa Hilkka Ahteen rinnalla, mutta sairaus oli pakottanut hänet pyörätuoliin. Hän menehtyi kaksi viikkoa itsenäisyyspäivän jälkeen kotonaan Helsingissä.
Matti ja Hilkka Ahde sekä Juha Sipilä (vas). juhlistamassa Suomen hallitusmuodon 100-vuotispäiviä eduskunnassa syyskuussa 2019.