Presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Mika Aaltolan mielestä Pekka Haavisto (vihr.) toimi ulkoministerinä ollessaan tavalla, jonka voi tulkita painostamisyritykseksi Ulkopoliittisen instituutin johtajaa kohtaan.
Presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Mika Aaltola kritisoi tänään julkaistussa kirjassaan kilpakumppaniaan, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokasta Pekka Haavistoa. Haavisto on vihreiden kansanedustaja, joka toimi viime hallituskaudella ulkoministerinä.
Aaltola kuvailee Haavistoa "taustalla hääriväksi vaikuttajaksi", joka antaa ulospäin vaikutelman "miellyttävästä dialogimiehestä."
– Kuulin korkealta tasolta, että Pekka on hyvä, jos hänelle tarkkaan kertoo, mitä pitää tehdä, Aaltola kirjoittaa.
Aaltola kertoo saaneensa Haavistolta useaan otteeseen moitteita Nato-lausunnoistaan.
– Muistan, kun olin keväällä eduskunnassa puhumassa vihreiden puolueryhmälle. Sain jälkeenpäin ulkoministeri Pekka Haavistolta moitteita ja paheksuntaa puheeni sisällöstä vastentahtoisesti asialle laitetun välikäden kautta. Esitykseni oli ollut kuulemma liian jyrkkä, Natomielinen.
– Kun linjoja pitkin lähestytään moittien vapaan tutkimuslaitoksen johtajaa, se voisi ehkä saada aikaan linjan muuttumista. Mutta emme me ole mikään Unkari, joten sivuutin asian, Aaltola kirjoittaa.
MTV Uutisille Aaltola sanoo, että Haavisto toimi ulkoministerinä ollessaan tavalla, jonka voi tulkita painostamisyritykseksi.
– Sen voi lukea painostamisena. Julkisen kritiikin esimerkiksi silloin, kun kävin Ankarassa.
Aaltola vieraili viime keväänä Turkin Ankarassa Suomen Nato-prosessin ollessa kesken, ja kommentoi matkan jälkeen Suomen ja Ruotsin Nato-polkujen mahdollista eriytymistä.
Lue lisää: Haavisto Aaltolan Nato-kommenteista: "On oltava tarkkana, että viesti on selkeä: tutkijat tekevät tutkijan työtä"
Haavisto otti tuolloin julkisuudessa kantaa Aaltolan lausuntoihin. Haavisto toivoi muun muassa selkeää työnjakoa poliitikkojen ja tutkijoiden välille.
Aaltola sanoo, ettei hän itse tulkinnut Haaviston kritiikkiä painostamiseksi.
– Joku voisi sen niin tulkita. Mutta itse en sitä suoranaisesti näin tulkinnut, otin sen kommenttina kommenttien joukossa. Olin silloin riippumattoman tutkimuslaitoksen johtaja, enkä hirvittävästi laittanut painoarvoa poliitikkojen kriitikille. Sitähän tuli Ankaran matkan yhteydessä paljon, ja jos nyt katsoo tekemiäni havaintoja, niin aika hyvin ne pitivät paikkaansa.
Lue lisää: Mika Aaltolalle on kerätty 25 000 kannattajakorttia
Aaltola on presidenttiehdokkaana korostanut olleensa jo pitkään kriittikin Venäjän suhteen toisin kuin osa suomalaispoliitikoista.
– Totta kai kaksi eurooppalaista poliitikkosukupolvea harjoitti poliitiikkaa, joka perustui toivomukselle, siitä että Venäjä kehittyisi suotuisaan suuntaan. Siinä petettiin ei koskaan enää -lupaus, kun sota palasi Eurooppaan. Se politiikka oli epäonnistunutta, mutta en kritisoi vastaehdokkaitani siitä ajanjaksosta. Nyt pitää katsoa eteenpäin.
Aaltola sanoo uskovansa, että Venäjä on jo pyrkinyt vaikuttamaan hänen presidentinvaalikampanjaansa.
– Aivan varmasti yrittää. Pitää muistaa, ettei suomalainen keskustelu tapahdu lintukodon tyhjiössä. Siihen vaikutetaan ja sitä tuupitaan.
– Venäjä on perinteisesti vaikuttanut kaikkiin Suomeen vaaleihin enemmän tai vähemmän. SIllä on omat intressinsä ja meidän tulee olla valppaana sen suhteen, ettei se muutu häirinnäksi, jolla olisi vaikutusta vaalien lopputulokseen, Aaltola sanoo.