Uutisaamussa vieraillut väitöskirjatutkija Anu Joki kertoi, mitkä asiat yhdistävät koko ikänsä normaalipainossa pysyneitä. Itsekurin lisäksi hän pohtisi itse painonhallinta-sanan käytön mielekkyyttä.
Laihdutuskierre, jossa kitudieetillä karistetut kilot hiipivät takaisin kerta toisensa jälkeen ja vieläpä korkojen kera, on tuttu monelle ylipainoa kantavalle. Mutta miksi osalle ihmisistä painonhallinta ei näytä olevan ongelma eikä mikään?
Väitöskirjatutkija Anu Joki Helsingin yliopistosta on työssään perehtynyt elinikäiseen painonhallintaan. Hänen päälöydöksensä oli, että normaalipainossa vuodesta toiseen pysyville ominaista on lapsesta asti kestänyt aktiivinen elämäntyyli ja mutkaton ruokasuhde.
– Sitä ei nähty niinkään keinona toteuttaa painonhallintaa, vaan se toi hyvinvointia, Joki kuvailee.
Liikunta koettiin mielekkäänä tekemisenä eikä ruoka ollut kaiken keskiössä. Avainsanoiksi elämäntavoissa nousivat joustavuus ja sallivuus. Tiukkojen dieettien sijaan koko elämänsä normaalipainossa pysyneet söivät kasvisvoittoisesti ja ravitsemussuositusten mukaan unohtamatta ruoasta saatava nautintoa.
– Oikeastaan mikään ei ollut kiellettyä, mutta osattiin kohtuudella katsoa, mitä ruokia tai mitä määriä syötiin, Joki luonnehtii.
Lue myös: Aiotko aloittaa elämäntaparemontin? Pohdi näitä asioita ensin: "Lähde liikkeelle itsellesi helpoimmasta asiasta"
Elintapoja voi rukata läpi elämän
Elinikäisessä painonhallinnassa onnistuneille ominaista oli, ettei kyseessä ollut projekti vaan elämäntapa.
Lapsena omaksuttujen terveellisten elintapojen toteuttaminen aikuisena on mukavaa ja luontevaa. Joki kuitenkin lohduttaa, ettei peli ole pelattu, vaikka oppeja ei olisi nuorena sisäistänyt.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Pysyvässä painonhallinnassa onnistuneiden haastatteluissa tuli ilmi, että he oppivat ja omaksuivat läpi elämänsä uusia elintapoja. Jos esimerkiksi raskas fyysinen työ vaihtui konttorilla istuskeluun, he vastaavasti rukkasivat ruokailutottumuksiaan sopimaan vähentyneeseen energiankulutukseen.
– Alkuun ehkä tiedostaen jouduttiin tekemään muutoksia elämäntapoihin, mutta pikkuhiljaa kun niitä toistettiin, ne tulivat rutiineiksi eikä niitä tarvinnut enää aktiivisesti miettiä, Joki sanoo.
Yhteiskunta altistaa lihomiselle
Melkein kaikki tietävät, miten elää terveellisesti ja mitä haittaa liikakiloista on, mutta silti valtaosa suomalaisista on ylipainoisia. Joki uskoo, että lihavuudelle altistava ympäristö on syy siihen, miksei oppeja kyetä käytännön elämässä toteuttamaan.
Elämme yhteiskunnassa, jossa houkutuksilta on vaikea välttyä. Kärjistäen voisi sanoa, että ihmiset pääsevät ympäri vuorokauden ajamaan suoraan kotioveltaan kauppaan, jossa hyllyt notkuvat jättipusseihin pakattuja herkkuja.
Missä määrin painonhallinnassa on kyse itsekurista? Katso itsekuri-sanaa kavahtavan Joen vastaus alla olevalta videolta. Juttu jatkuu videon alla.
1:25
KATSO VIDEO: Missä määrin painonhallinnassa on kyse itsekurista?
Painonhallinnan kannalta ristiriitaista onkin, että samalla kun hoikkuutta ihannoidaan, liikakiloja suorastaan tyrkytetään. Joki toivoo, että painopuheessa alettaisiin kehon mittojen sijaan kiinnittää enemmän huomiota hyvinvointia tukeviin elintapoihin, kuten liikuntaan, jo lapsesta lähtien.
Jo termiä painonhallinta hän pitää hankalana, sillä siinä yhdistyvät vaa’an lukema ja kontrolli.
– Se jo ohjaa ajattelemaan, että mun pitää tehdä jotain toimenpiteitä, että paino pysyy tietyillä rajoilla, Joki sanoo.
Joustava ja mutkaton suhde liikuntaan sekä ruokaan kuitenkin syntyy ilon kautta. Joki kehottaa vanhempia pyytämään sohvalla älylaitteensa makaavia lapsia ulos esimerkiksi jalkapalloa pelaamaan tai trampoliinille pomppimaan.
Hauskan puuhailun jälkeen yhdessä syöty ateria maistuu erinomaisen hyvältä. Samalla lapsi saa eväitä, joiden avulla muodostaa terve suhde ruokaan, liikuntaan sekä kestävään painonhallintaan.