Rajuilla laihdutusyrityksillä on tapana epäonnistua eikä syy ole mielen heikkoudessa. Vuosituhansien kehityksen aikana ihmisen kehoon on syntynyt mekanismeja, jotka tekevät laihduttamisesta hankalaa.
Suomalaisista yli 30-vuotiaista aikuisista suurin osa on ylipainoisia ja reilu neljännes lihavia. Lähes joka toinen mies ja nainen on vyötärölihava.
Liikakilot lisäävät riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin ja voivat nakertaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Laihtuminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
– Yleensä laihdutuksessa käy niin, että mitä rajummin ja keinotekoisemmin yrittää, sitä enemmän keho pistää kampoihin. Sen takia rajut laihdutusyritykset usein epäonnistuvat ja paino palaa pian takaisin, lihavuuteen erikoistunut professori Kirsi Pietiläinen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Tästä on kiittäminen evoluutiota, jonka vuoksi ihmisen kehoon on kehittynyt useita laihdutusta jarruttavia mekanismeja. Ruoansaantiin liittyvä yltäkylläisyys ja helppo saatavuus on tuore ilmiö, jota ennen ylimääräisen energian varastoimisesta on ollut kiistatonta hyötyä. Nykyihmisen kannalta asia on toisin.
– Mekanismeilla pyritään takaisin lähtöpainoon tai mieluiten pikkuisen yli, että on varaa seuraavassa nälkäjaksossa.
Lue myös: 700 000 suomalaista potee salakavalaa tilaa, joka kehittyy usein diabetekseksi – tunnista oireet ja torju sairastuminen: "Jos kaikkien painoindeksi olisi alle 25..."
Kolme laihtumista jarruttavaa mekanismia
Pietiläinen jakaa mekanismit kolmeen eri osaan: Ensinnäkin aivot haluavat ihmisen syövän lisää. Toiseksi lihas- ja rasvakudokset haluavat ihmisen kuluttavan vähemmän energiaa. Kolmas tekijä ovat suolistohormonit.
– Uskon, että kun laihduttaa, nämä järjestelmät kytkeytyvät päälle sillä tavalla, että sekä halutaan syödä lisää että kuluttaa vähemmän ja keskeisenä välittävänä tekijänä ovat suolistohormonit, Pietiläinen selvitti.
Ihmisen lihoessa kylläisyyshormoneina toimivien suolistohormonien eritys vähenee. Kato lisääntyy ihmisen laihtuessa. Kylläisyyshormonipitoisuuksien laskun vuoksi ihminen jää nälkäiseksi, vaikka söisi suuriakin määriä ruokaa.
Lue myös: Bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo todellisen syyn, miksi ravitsemussuosituksia pitäisi noudattaa – yllättävä tekijä monien sairauksien taustalla
Lihavuuden hoito
Nopeaa laihtumista lupaavat dieetit voivat kuulostaa houkuttelevilta, mutta ne harvoin pureutuvat niihin asioihin, jotka oikeasti menevät laihdutuspyrkimyksissä pieleen. Pietiläinen peräänkuuluttaa lihavuuden hyvää ja jarruttavat mekanismit huomioon ottavaa hoitoa terveydenhuollossa.
Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapahoito: terveyttä edistävän ruokavalion noudattaminen sekä riittävästä liikunnasta ja unesta huolehtiminen. Elintapamuutosten tukena voi tarvittaessa käyttää lääkehoitoa, esimerkiksi suolistohormonilääkityksiä.
Mikäli nämäkään keinot eivät auta, tulisi potilaan päästä matalalla kynnyksellä lihavuusleikkaukseen, jossa mahalaukku joko ohitetaan tai kavennetaan. Molemmat leikkaustavat rajoittavat syötävän ruoan määrää.
– Se on apukeino ja tukimuoto siihen, että jatkuva nälkä ei kalva ja on helpompi syödä vähän ja terveellisesti, Pietiläinen sanoi.
Myöskään henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista ei tule laiminlyödä laihduttaessa. Itsensä jatkuva ruoskiminen ei pudota painoa. Pysyvät laihdutustulokset ovat todennäköisempiä, kun ne rakentaa hyvän ja tasapainoisen olon varaan.