Miksi jollakulla on aina hyvä fiilis? Ihmisen tunnesäätelykeinot kehittyvät lapsuudesta saakka. – Ei nykyaikana ajatella, että mikään persoonallisuuden piirre on täysin pysyvä. Niissä voi tapahtua muutoksia matkan varrella, kuvaa nuorisopsykiatri Max Karukivi.
”En todellakaan koe oloani aina iloiseksi, mutta pyrin kuitenkin ulospäin näyttämään sellaiselta. Negatiivisuus nimittäin vain ruokkii itseään.”
Miksi jotkut ihmiset tuntuvat olevan luonnostaan ilomielisempiä? Miksi jollakulla on aina hyvä fiilis?
Aluksi voidaan pohtia sitä, millaisista asioista "hyvä mieli" syntyy.
– Ajattelisin, että hyvä fiilis on lähtökohtaisesti sellaisella ihmisellä, joka on jollakin lailla sinut itsensä kanssa. Hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, kuvaa Max Karukivi, nuorisopsykiatri.
Karukivi on kirjoittanut yhdessä Raisa Cacciatoren kanssa nuorille hyvän mielen oppaan Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja.
Ihmiset määrittelevät helposti itsensä tai toisensa näiden tunteiden kautta. Ihmistä voidaan pitää aggressiivisena, koska tämä käyttäytyy aggressiivisesti tai on vihainen. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole siitä, että ihminen olisi erityisen aggressiivinen.
– Helposti ajatellaan, että tietyt tunnetilat ja ajatukset määrittelevät meitä, vaikka näin ei olisikaan.
Koska pitää huolestua?
Ihmisen tunnesäätelykeinot kehittyvät lapsuudesta saakka.
– Temperamentti on tietyssä määrin kehittynyt jo ennen meidän syntymää. Syntymän jälkeen persoonallisuus ja tunnesäätelyjärjestelmä alkavat kehittyä, Karukivi sanoo.
– Minkä vuoksi jotkut ovat positiivisia? Ajattelen, että totta kai temperamentti määrittelee jossain määrin sen, mikä potentiaali positiivisuuteen on. Mutta yhtä voimakas on ympäristön vaikutus: millaiseen tunnesäätelyyn se meitä tukee?
Temperamentti siis luo pohjan persoonallisuudelle ja myös tunnesäätelyn kehittymiselle. Seesteinen ja passiivinen voi kuitenkin nuoruusiässä muuttua aivan toisenlaiseksi.
– Ei nykyaikana ajatella, että mikään persoonallisuuden piirre on täysin pysyvä. Niissä voi tapahtua muutoksia matkan varrella ja erityisesti nuoruusikä on potentiaalista aikaa sen suhteen, että ihminen saattaa muuttua tai löytää ihan uudenlaisen tien. Vaikka lapsuudessa olisi ollut jonkinlaisia puutteita tai ongelmia tunnesäätelyn kehittymisessä, nuoruusiässä on mahdollisuus vielä korjauttaa niitä parempiin uomiin, Karukivi sanoo.
– Toisaalta nuoruusikä on siitä haasteellista, että vaikka kaikki olisi siihen saakka mennyt mallikkaasti, voi ongelmia tulla siinä vaiheessa. Nuoruusikä on sillä tavalla riskialtista aikaa, että silloin monet mielenterveyden häiriöt lähtevät kehittymään.
Kukaan ei ole aina onnellinen.
”Positiivisena elämä on helpompaa! Koko muu perheeni on aina ollut jostain syystä hyvin pessimistisiä, ja nuorempana toisten asenteet olivat vaikuttaa omaan käytökseenikin. "Ei kannata yrittää, ei se kuitenkaan onnistu" -asenteella voi pilata monia hyviä mahdollisuuksia! Olen aina ollut "piilevästi" positiivinen, mutta negatiivisessa ympäristössä positiivisuuteni oli tukahtua, kunnes löysin sen ja päästin kukkaan! En tiedä siis, mistä olen perinyt positiivisen luonteeni, mutta kiitos Luojalle siitä!”
Jos joka aamu sängystä pääsee ylös vain sillä "väärällä" jalalla, pitäisikö huolestua? Karukivi kehottaa kiinnittämään huomiota ihmisen yleiseen käytökseen. Poikkeaako huono tuuli siitä?
– Olemme kaikki yksilöitä ja mieleemme vaikuttavat monin tavoin biologia ja omat kokemuksemme, millaisia ne ovat aiemmin olleet. Tietysti kaikilla on yksittäisiä huonoja päiviä, voi olla huonoja viikkojakin, mutta silloin se on normaalia ja tavallista, kun siitä palautuu siihen normaaliin mielentilaan. Jos jatkuvasti on olo, ette jaksa aamuisin nousta ylös, on varmaan syytä huolestua, Karukivi kuvaa.
– Nuorille on ehkä aikuisia tyypillisempää se, että mielialat heittelevät laidasta laitaan ja huonoja päiviä on, välillä itkettää ja ärsyttää. Kuitenkin kehittyminen on usein sitä, että otetaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Kokonaiskuva on se tärkein, vaikka yksi päivä tai viikko olisi millainen vain.
Toimi positiivisesti, se auttaa
Miten omaa, pahantuulista teini-ikäistä tai aina mutrusuuna töihin tulevaa työkaveria voisi piristää? Auttaako positiivisuudesta muistuttelu? Karukiven mukaan kannattaa pohtia tilannetta, jossa positiiviseen ajatteluun kehotetaan.
– Sehän on vähän absurdiakin sanoa, että pitäisi ajatella positiivisesti, jos jotain erityisen kurjaa on juuri tapahtunut ja ihminen on murheen alhossa. Voi tuntua vähän kornilta sanoa, että jos nyt vaan ajattelisit positiivisesti.
Positiivisella tavalla toimiminen huonosta tuulesta huolimatta voi auttaa.
– Jos ihminen on masentunut eikä oikein jaksa tehdä mitään, niin tiedetään, että jos saa jotain tehdyksi vaikkei yhtään tuntusi siltä, se usein parantaa mielialaa. Se tekee olon, että hei, minä pystyin johonkin. Siitä saa energiaa ja uutta virtaa, on taas kykenevämpi tekemään. Joissain tapauksissa tunnetilaa saa käännettyä ajattelemalla tai tekemällä toisin kuin miltä sillä hetkellä tuntuu.
Positiivisuudesta on apua!
”Elämä on huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, kun näkee asiat valoisalta kantilta, eikä aina tartu huonoihin asioihin! Näen kauniita asioita myös harmaassa, sateisessa syyspäivässä, vaikka auringosta saankin paljon energiaa. Olen ikuinen optimisti! Uskon ja toivon aina parasta, ja tiedän, että se ärsyttää myös monia. Mutta mitä pahaa siinä on? En kuitenkaan ole naiivi, kuten nuorempana: tunnistan elämän realiteetit. Mielestäni kuitenkin ihminen myrkyttää niin itsensä kuin läheisensäkin negatiivisella ajattelulla. Se voi vaikuttaa niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Negatiivisesti ajattelevat ovat myös helposti kateellisia, eivätkä näe kaikkea sitä hyvää, mitä heillä itsellään on!”
Lue myös:
Rasavilli lapsi, rauhalliset vanhemmat – näin ihmisen tunnesäätely kehittyy
Asiantuntija: Ihminen on paljon enemmän kuin tunteensa ja ajatuksensa
Moni opettelee mielenhallintaa vasta kriisin iskiessä – kyky ymmärtää omaa mieltä helpottaisi elämää
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi
Kursivoidut kohdat ovat MTV Lifestylen lukijoiden kertomuksia omasta elämästään.