Viime päivinä on uutisoitu runsaasti tehohoitopaikkojen määrästä ja siitä, mikä määrä koronapotilaita uhkaisi tehohoidon kestävyyttä. Samalla julkisessa keskustelussa on ihmetelty, miten kymmenien tehohoitoon päätyvien koronapotilaiden määrä voi viedä tehohoidon äärirajoille.
Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että asiaan on monta syytä.
Suomessa on hänen mukaansa noin 300 tehohoitopaikkaa raskasta hengityslaitehoitoa ja muuta kovaa tehohoitoa vaativille potilaille. Suurin osa näistä paikoista on jatkuvasti käytössä eri syistä ja karkeasti sanottuna keskimäärin noin viidennes tästä määrästä on varalla erilaisia ruuhkapiikkejä varten. Tätä määrää koronatautiin vakavasti sairastuneet täyttävät.
– Käytännössä tahtoo olla niin, että jos yli viidennes paikoista tarvitaan pitkiä aikoja joidenkin potilasryhmien hoitoon, eivät paikat riitä muiden tehohoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon, Reinikainen kertoo.
Arvioiden mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että maassa olisi noin 50 tehohoitoa vaativaa koronapotilasta.
9:50
Sairaalat kuormittuvat – näin paha tilanne voi olla kuukauden päästä, kertoo HUSin ylilääkäri.
Pienemmät keskussairaalat helisemässä parista potilaasta
Suomessa eniten tehohoitopaikkoja on maamme viidessä yliopistollisessa keskussairaalassa. Lisäksi Suomessa on 15 ei-yliopistollista keskussairaalaa, joissa kussakin tehohoitopaikkoja on noin 5–8. Tällöin jo muutama koronapotilas voi viedä suuren osan sairaalan tehohoitopaikoista.
Nykyiset runsaat 30 tehohoidon koronapotilasta saataisiin hoidettua kohtuullisen helposti, jos he jakautuisivat tasaisesti eri puolille maata, mutta käytännössä potilaat ovat epätasaisesti eri puolilla Suomea. Epätasaista jakaumaa yritetään jonkin verran tasoittaa tekemällä potilassiirtoja sairaalasta toiseen, mutta tämäkään ei auta kaikkeen.
– Tehohoitokapasiteetti on viritetty normaalioloja varten, eli tavanomaiseen tilanteeseen ja vähän extraa ruuhkahuippuja varten, Reinikainen kuvailee.
Koronavirus on poikkeustila, johon hoitopaikkamitoituksessa ei ole varauduttu.
Lue myös: HUS-alueella tehohoidossa nyt 13 koronapotilasta – vielä pari lisää, niin leikkausoperaatiot voivat vaarantua
Henkilökunta haalitaan tarvittaessa leikkaussaleista
Tehohoitopaikkojen määrää rajoittavat sopivien tilojen, sopivien välineiden sekä sopivan henkilökunnan saatavuus. Suomessa tehohoitopaikkojen määrä on käytännössä kiinni henkilökunnan määrästä, sillä kysynnän kasvaessa nykyisen paikkamäärän yli ei lisätyövoimaa ole.
– Missään ei ole vaihtopenkillistä tehohoitoa tekeviä sairaanhoitajia ja lääkäreitä reservinä, Reinikainen kertoo.
Jos tehohoitopotilaita tulee enemmän kuin paikkoja on, tehohoidon kapasiteettia kasvatetaan. Käytännössä ongelma ratkaistaan niin, että leikkaussaleista ja heräämöistä siirretään henkilökuntaa tehohoitoon tarvittaessa perehdyttämällä heitä kyseisiin tehtäviin. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että monen muun henkilön sairaanhoito viivästyy, jos ei kohtalokkaasti niin aiheuttaen muuta harmia. Ei-kiireellisiin leikkauksiin ei välttämättä esimerkiksi pääse.
Lue myös: HUSin ylilääkäri: Sitkeimmät kiistävät koronataudin vielä teho-osaston sairasvuoteellakin
Koronapotilas teholla moninkertaisesti keskimääristä potilasta pidempään
Yksi tehohoitovuorokausi maksaa karkeasti arvioiden 3000 euroa vuorokaudelta. Tarkempi kustannus vaihtelee hoidon intensiivisyyden mukaan. Käytännössä raskas tehohoito hengityskoneineen ja elintoimintojen valvontoineen vaatii jokaiselle potilaalle oman hoitajan kellon ympäri. Kun potilaita hoidetaan kolmessa vuorossa ja hoitajat tarvitsevat vapaapäivänsäkin, tarvitaan noin viisi hoitajaa yhtä tehohoitopaikkaa kohden.
– Koronapotilaan henkilökuntatarve on hivenen tavanomaista suurempi, koska potilas pitää eristää ja hoitajien käyttää suojapukuja, Reinikainen kertoo.
Koronapotilas on muutenkin keskimääristä tehohoitopotilasta vaativampi. Kun keskimääräinen tehohoitopotilas on osastolla kolme vuorokautta, on koronapotilas siellä 11 päivää. Potilas vie tehohoitopaikan siis keskimäärin kolminkertaisen ajan keskimääräiseen potilaaseen nähden.
– Korona on sitkeä, hitaasti paraneva tauti, Reinikainen sanoo.
Lue myös: Koronarokottamattomien osuus Husin sairaalahoidossa on noussut 77 prosenttiin
Reinikainen: Ottakaa rokotteet
Reinikainen oli haastattelupäivänä tiistaina itsekin paraikaa päivystämässä teho-osastolla. Hän pitää erittäin tärkeänä, että rokotteen ottamatta jättäneet ihmiset kävisivät ottamassa rokotteen.
– Koronan vuoksi tehohoitoon päätyneistä lähes kaikki ovat rokottamattomia, hän toteaa.
Hän muistuttaa myös, että kasvomaskeja, turvavälejä ja muita koronan torjuntatoimia ei saa unohtaa sinä aikana, kun rokotesuojaa ei ole vielä saavutettu.