Mahdollisen uuden rikostutkinnan uhka syntyy niiden henkilöiden osalta, jotka eivät lähde viemään irtisanomisprosessia eteenpäin, arvioi julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Kittilän kunnanhallituksen on tarkoitus käsitellä ensi tiistaina kokouksessaan valtuustoaloitetta, jossa esitetään toimenpiteisiin ryhtymistä Kittilän kunnanjohtajan Timo Kurulan irtisanomiseksi luottamuspulan vuoksi.
Kittilän kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina Kurulan viime kuussa saama tuomio käsiteltiin tiedoksiantona kunnanhallituksen esityksestä.
Aloitteen allekirjoittajiin lukeutuva, Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmää edustava Inkeri Yritys kertoo, ettei aloitetta lähdetty käsittelemään maanantaisessa valtuuston kokouksessa tiedoksiannon kohdalla, koska se olisi äänestetty heti kumoon. Aloite jätettiin tiedoksiannon jälkeen sen vuoksi, että kunnanhallitus käsittelisi sen perusteellisesti.
– Ennen kaikkea kunnanhallituksen perustelu olisi tärkeä. Tämä on sen verran vakava ja iso asia, ettei sitä voi ohittaa käsittelemättä ja merkitsemällä vain tiedoksi, Yritys sanoo.
Aloitteen on allekirjoittanut seitsemän valtuutettua eli yli neljäsosa Kittilän kunnanvaltuustosta, mikä riittää kuntalain mukaan kunnanjohtajan irtisanomiskäsittelyn vireillepanoon. Kuntalain mukaan luottamuspulan vuoksi irtisanomiseen vaadittaisiin kunnanvaltuustossa kahden kolmasosan enemmistö.
Rikokset puheenjohtaja-ajoilta
Kurula tuomittiin viime kuussa korkeimmassa oikeudessa ehdolliseen vankeustuomioon muun muassa petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vuonna 2023 Kurula tuomittiin samassa oikeusasteessa ehdolliseen vankeustuomioon virka-aseman väärinkäyttämisestä. Kurula toimi rikosten tapahtumahetkellä Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Yrityksen mukaan kunnanjohtajan jatkamisessa on kysymys uskottavuudesta eikä perusteluksi riitä se, että teot olivat vanhoja.
– Vaikka kunnan talous on nyt hyvässä tilanteessa, niin se ei tarkoita sitä, että meidän pitää hyväksyä, että tällaisia rikoksia on tehty, Yritys kertoo.
Hän olisi toivonut myös kunnanjohtajan johtajasopimuksessa mainittua kunnanjohtajan ja kunnan johtamiselinten välisiä neuvotteluita, joissa olisi selvitetty mahdollista luottamuspulaa.
– Kunnanjohtaja on kokenut olevansa oikeutettu niihin menettelyihin, joista tuomiot ovat tulleet. Minusta se osoittaa hänen osaamattomuuttaan kunnallisen päätöksenteon perusperiaatteita kohtaan ja kertoo, että hän suhtautuu niihin ylimalkaisesti, Yritys sanoo.
Yrityksen mukaan ei voi olla kunnan etu, jos tällaisia tuomioita saanut on kunnanjohtajana.
Viranhaltijalaki luontevin väylä
Muun muassa kuntia ja niiden hallintoa tutkinut julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että luontevinta olisi viedä asiaa eteenpäin viranhaltijalaissa olevan rinnakkaisen säännöksen pohjalta kunnanjohtajan saamat vankeustuomiot huomioon ottaen.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on todennut aiemmin Kolarin kunnanjohtajan erottamista käsitellessään, että viranhaltijalain pykälään voidaan vedota kunnanjohtajan irtisanomisessa, vaikka KHO totesikin tuolloin, ettei Kolarin kunnanvaltuuston irtisanomispäätöksessä osoitettu asiallista ja painavaa syytä irtisanomiselle.
Lainsäädännön kannalta ongelma on Muukkosen mukaan siinä, että kunnanjohtaja on syyllistynyt virkarikoksiin ollessaan luottamushenkilönä eikä virkasuhteessa. Rikoslakiin on luotu mekanismi, jolla virkarikokseen syyllistyneet voidaan potentiaalisesti panna viralta tuomioistuimen harkinnan kautta. Törkeissä tapauksissa viraltapano tapahtuu automaattisesti.
Virkatehtävästä toiseen vastaavanlaiseen siirryttäessä rikoslain potentiaalinen viraltapano seuraisi mukana uuteenkin virkaan. Siirtymistä luottamustehtävästä virkatehtävään ei ole Muukkosen mukaan tajuttu ottaa huomioon eikä viraltapano ollut mahdollinen tuomioistuimessa rikoslain pohjalta.
Kaksi vaihtoehtoa käsitellä
Koska Kittilän kunnanjohtajan tapauksessa potentiaalista viraltapanoa ei ole rikoslain kautta pystytty arvioimaan, ainoat vaihtoehdot ovat Muukkosen mukaan irtisanominen kuntalain mukaisesti luottamuspulan vuoksi tai kaikkia viranhaltijoita koskevan viranhaltijalain mukaisesti, mitä Muukkonen pitää tässä tapauksessa luontevampana.
– Olisi melko lailla selvää, että oikeusjärjestys ohjaa siihen, että tällaiseen rikokseen syyllistynyt henkilö ei niissä virkatehtävissä jatkaisi. Tässä tapauksessa se on paikallisesti harkittavana, Muukkonen sanoo.
Kittilän kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtajaan liittyvät asiat käsitellään kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Muukkosen mukaan juurikin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat niitä, jotka voivat tuoda kyseisen asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi, mikäli he eivät ole esteellisiä.
Oleellinen ero kuntalaissa mainittuun luottamuspulan takia erottamiseen on Muukkosen mukaan, että mahdollinen irtisanominen tapahtuisi viranhaltijalain kautta kunnanvaltuustossa äänten enemmistöllä.
– Sen jälkeen kun asiaa on valmisteltu ja asianomaista on kuultu, niin hallitus joko katsoo että irtisanomiseen on perusteet tai siihen ei ole perusteita. He tekevät perustellun ehdotuksen valtuustolle, joka kysymyksenä tämän ratkaisee, minkä jälkeen alkaa mahdollisuus muutoksenhakuun, Muukkonen kertoo.
Muukkosen mukaan tapauksessa mielenkiintoista on se, että mahdollisen uuden rikostutkinnan uhka syntyy niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asiaa lähde viemään eteenpäin.
– Tässä on helposti tunnistettavissa virka-aseman väärinkäyttämistä koskeva tilanne, jos tässä on selkeä kunnanjohtajan suojelutarkoitus ja pyritään hankkimaan etua kunnanjohtajalle, kun objektiivinen laintulkinta lähtisi siitä, että häntä kohtaan pitäisi viedä irtisanomisprosessia eteenpäin, Muukkonen sanoo.
Muukkonen ei kuitenkaan ota tarkemmin asiaan kantaa, sillä hänellä ei ole tiedossa, millä perusteella asiaa ei ole lähdetty viemään virkamiesoikeudellisesti eteenpäin.
Kittilän kunnanjohdossa on riittänyt muutakin turbulenssia viime vuosina.