Tutkimusten mukaan vanhempien lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset lisäävät lapsen riskiä vastaaviin.
Jos hyvinvointialue kutsuisi sinut tulevana vanhempana keskustelemaan lapsuutesi traumaattisista kokemuksista, suostuisitko kutsuun?
Keusoten hyvinvointialueella ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille kysymys on todellisuutta. Hyvinvointialueen neuvolapalvelut tarjoaa ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille mahdollisuutta vapaaehtoiseen keskusteluun vanhempien omista lapsuuden aikaisista haitallisista kokemuksista ja niiden vaikutuksesta vanhemmuuteen. Keusoten hyvinvointialueen muodostavat Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi sekä Pornainen.
Keusotella keskusteluiden parissa työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan Johanna Purasen mukaan asiakkaiden palaute keskusteluista on ollut hyvin positiivista. Myös asiakkaat, jotka lapsuudessaan eivät ole kokeneet traumaattisia kokemuksia, ovat arvioineet keskustelut pääosin hyvin positiivisesti.
Ensin keskusteluissa oli kyse Folkhälsanilla työskentelevän tutkijan Saija Westerlund-Cookin tutkimuksen yhteydessä toteutetusta pilottihankkeesta, mutta vuodesta 2022 alkaen keskustelut ovat olleet osa hyvinvointialueen peruspalveluja.
– Tutkimuksista tiedetään, että lapsuuden ajan haitallisilla kokemuksilla on kauaskantoisia seurauksia niin yksilöiden fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Kokemuksista keskusteleminen voikin ehkäistä mahdollisten ongelmien periytymistä seuraaville sukupolville ja samalla keskusteluilla voidaan tarjota työkaluja hahmottaa omaa vanhemmuutta, Westerlund-Cook sanoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin puolet maailman aikuisista on kokenut lapsuudessaan vähintään yhden haitalliseksi luokitellun kokemuksen. Nämä niin kutsutut Ace-kokemukset (adverse childhood experience) voivat liittyä esimerkiksi lapsuudessa koettuun laiminlyöntiin, kaltoinkohteluun tai väkivaltaan.
Lue myös: Asiantuntijat: Toimimalla oikein vanhempi voi säästää lapsen koko elämää painavalta häpeältä
Lasku yhteiskunnalle kallis
Lapsuudessa koetuilla haitallisilla kokemuksilla voi olla kauaskantoiset seuraukset, jotka voivat ulottua jopa sukupolvien yli.
WHO:n tutkimuksen mukaan lapsuudessa koetut haitalliset kokemukset kasvattavat riskiä myöhemmän elämän mielenterveysongelmille, kroonisille sairauksille sekä väkivaltakokemuksille. Lisäksi riski päihteiden ongelmakäytölle, köyhyydelle ja työttömyydelle, ahdistukselle sekä teiniraskaudelle kasvaa.
Vaarana on, että ongelmat siirtyvät vanhemmilta lapsille. Westerlund-Cookin mukaan lapsen riski kokea lapsuuden aikaisia haitallisia kokemuksia sekä kärsiä niiden seurauksista kasvaa, jos myös vanhempi on kokenut traumaattisia kokemuksia lapsuudessaan.
Kyseessä on kuitenkin vain väestötason riski, ja monien elämään haitallisilla kokemuksilla ei ole Westerlund-Cookin mukaan edellä kuvatun kaltaista negatiivista vaikutusta.
– Positiiviset ja suojaavat kokemukset voivat parhaassa tapauksessa kääntää tilanteen päälaelleen, jolloin haitallisten kokemusten vaikutus ikään kuin nollaantuu, Westerlund-Cook sanoo.
Lue myös: Lapsuuden kehityksellinen trauma voi näkyä aikuisiällä: "Moni kuvaa, että elämä on ikään kuin lasiseinän takana"
Yhteiskunnan tasolla laskut ovat kuitenkin suuret. WHO:n laskelmien mukaan vuositasolla lapsuuden ajan haitallisten kokemusten terveysvaikutusten kustannukset vastaavat Euroopassa vähintään 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Entä miksi kokemuksista tulisi keskustella juuri tulevien vanhempien kanssa?
Westerlund-Cookin mukaan traumakokemuksien käsittelyllä ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kanssa voidaan vähentää kokemuksista johtuvien terveysriskien sekä huono-osaisuuden siirtymistä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Jos ongelmiin pystytään puuttumaan keskusteluiden avulla, voitaisiin myös yhteiskunnalle koituvia laskuja hillitä.
Yksilötasolla kokemuksien käsittelyllä voi Westerlund-Cookin mukaan olla monenlaista apua: sen lisäksi, että keskustelut voivat tarjota apua yksilöiden vaikeiden asioiden käsittelyyn, monet ovat kokeneet, että keskustelut ovat antaneet laajemmin työkaluja käsitellä ja hahmottaa omaa vanhemmuutta.
Keusoten malli, jossa neuvolapalvelut tarjoaa vapaaehtoista keskustelua tuleville vanhemmille heidän omista ace-kokemuksista, on kehitetty yhteistyössä Westerlund-Cookin kanssa juuri vanhemmuuden tukemista sekä mahdollisten riskien ennaltaehkäisyä varten. Sekä Westerlund-Cook että Keusoten Puranen painottavat, että yhtälailla tapaamisissa voidaan puhua myös lapsuuden ajan positiivisista kokemuksista ja näin tukea vanhemmuutta sekä perhe-elämää.
Lue myös: Näin äitien vihan tunteet kiehuvat yli – "On pelästytty, miten omaa lasta kohtaan voi ajatella jotain niin ikävää tai peräti väkivaltaista"
Vantaalla ja Keravalla käytössä kevytversio
Muilla hyvinvointialueilla Keusoten keskusteluiden kaltaista mallia ei ole tiettävästi ainakaan vielä otettu osaksi palveluvalikoimaa.
Keusoten neuvolapalveluiden esihenkilö Terhi Vaittinen näkee, että keskustelut toimivat hyvänä ennaltaehkäisevän työn välineenä.
– Näemme, että keskustelut ovat keino, jolla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tulevien lapsiperheiden ja pienten lasten vanhempien mielen hyvinvointiin. Keskusteluissa voidaan päästä käsiksi mahdollisiin riskitekijöihin jo raskausaikana, Vaittien sanoo.
Vantaan ja Keravan alueella käytössä on Keusoten mallista eräänlainen kevytversio, jossa tarjotaan vanhemmille mahdollisuutta keskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Westerlund-Cookin mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa, ollaanko keskustelumallia ottamassa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla. Hänen aihetta käsittelevä väitöskirjansa odottaa vielä julkaisua, jonka jälkeen tarkemmat tutkimustulokset tulevat julki.
Katso myös: Miksi järkytys muuttuu traumaksi? Traumatisoitumistaan ei voi valita, mutta toivoakin on: "Toipuminen on todennäköisin vaihtoehto"
3:31
Ihminen ei voi valita sitä, syntyykö hänelle traumamuisto vai ei; etukäteen ei voi valita, että nyt minä en traumatisoidu.