Tarvitseeko tavallinen kuntoilija älykelloa tai -sormusta? Suomalaislääkärit kertovat, mitä laitteet voivat oikeasti paljastaa

Syke, askelten määrä, poltetut kalorit, unen pituus ja ruumiin lämpötila. Muun muassa tällaisia asioita erilaiset terveyden tarkkailuun tarkoitetut älylaitteet meistä tarkkailevat.

Ne saattavat kannustaa meitä nousemaan ylös penkistä tasaisin väliajoin, menemään aiemmin nukkumaan tai jopa varoittaa, jos sykkeessämme tapahtuu jotain poikkeavaa. Voidaan siis ajatella, että parhaimmillaan niistä on todellista hyötyä terveytemme ylläpidossa.

Terveyttä tarkkailevat laitteet keräävät meistä paljon tietoa ja osa on hyvin yksityiskohtaistakin. Mutta miten valtavaan datamäärään tulisi suhtautua?

Nukutko riittävästi?

Terveystalon työterveyslääkäri Petteri Hyrynkangas sanoo, että älylaitteet tarjoavat yleisesti ottaen varsin luotettavaa tietoa nukkumisesta.

– Ne suoriutuvat erittäin hyvin unen pituuden mittaamisesta ja kohtalaisen hyvin myös sen laadun arvioinnissa. Unessa kaksi tärkeintä asiaa ovat sen määrä ja laatu, lisäksi erityisen tärkeää on unirytmin säännöllisyys. Yleisin korjaamista vaativa asia onkin se, että menee aina nukkumaan ja herää samaan aikaan, oli kyse sitten arjesta tai viikonlopusta.

Riittämättömät unet tai epäsäännöllinen rytmi on varsin helppoa tunnistaa itse omista mittaustuloksista. 

Lisäksi laitteet tarkkailevat unenaikaista sykettä ja osa myös ruumiin lämpötilaa. Hyrynkangas muistuttaa, että osa älylaitteista mittaa luotettavammin kuin toiset. Kun laitetta valitsee, siihen kannattaa käyttää aikaa.

– Osa laitteista on luotettavampia, sillä niiden valmistajat ovat tehneet paljon tutkimusta ja todistaneet, että mittaukset pitävät paikkaansa.

Käyrä voi paljastaa jotain, myös oma vointi on tärkeä

Miten omaa unenaikaista sykettä tulisi sitten tulkita? Palauttava uni koostuu sykleistä, jotka vaihtelevat kevyen ja syvän unen välillä. 

– Jos uni on ollut palauttavaa, unen aikainen syke muistuttaa loivaa U-kirjainta tai riippumattoa. Syke lähtee ensin laskemaan ja käy aamuyöllä, noin puolessa välissä unta, matalimmillaan. Siitä syke lähtee hiljalleen nousemaan kohti aamua.

Lue myös: Nukutko viikonloppuna univajetta pois? Ei kannattaisi: "Ei tehokas terveysstrategia"

Sen sijaan, jos unenaikainen syke muistuttaa alaspäin kulkevaa rinnettä, voi taustalla olla liian myöhään tapahtuvaa rasitusta, kuten liikuntaa tai vaikka television katselua, eli siniselle valolle altistumista. Rinteen muotoinen sykekäyrä kertoo ylikuormituksesta.

On hyvä muistaa, että REM-unen aikana ihmisen syke saattaa kohota hetkittäin hyvinkin korkealle. Sykekäyrän vaihtelu unen aikana on siis normaalia.

– Mittarit ovat kohtuullisen hyviä tunnistamaan unen syklejä, mutta ne eivät ole siinä täydellisiä. Mittaustuloksiin on hyvä suhtautua suuntaa antavina. Tulokset kannattaa yhdistää siihen, tunteeko aamuisin olonsa virkeäksi. Jos kokee olevansa valmis päivän koitoksiin, päivän aikana jaksaa tehdä töitä, hoitaa asiat ja vielä illalla tuntuu, että voimia riittää, asiat ovat todennäköisesti kunnossa.

Älylaite, hyvä tsemppari

Osa toivoo älylaitteestaan taskukokoista personal traineria, joka rohkaisee aktiiviseen elämäntyyliin. Pihlajalinnan kardiologi Harri Hietanen sanoo, että etenkin tähän tarkoitukseen älylaitteet ovat tällä hetkellä kaikkein sopivimpia.

Tieto kulutetuista kaloreista, yleinen aktiivisuus, päivittäinen askelmäärä ja sykkeet levossa ja rasituksessa voivat auttaa meitä pysymään aktiivisena. 

– Terveyden mittaaminen on suosittua siinä ihmisryhmässä, joka on muutoinkin aktiivinen, urheilee ja on kiinnostunut terveydestään. Mutta sen lisäksi esimerkiksi vanhemmat ihmiset hyötyisivät laitteesta, joka kannustaa heitä ylläpitämään terveyttään.

Osa urheilevista pyrkii treenaamaan tietyillä sykealueilla päästäkseen tietynlaisiin lopputuloksiin, mutta Hietanen ei näe tällä suurta arvoa tavallisen kuntoilijan kannalta.

– Tärkeintä on, että saa päivittäin arkiaktiivisuuden kautta hyötyliikuntaa ja lisäksi muutaman kerran viikossa vähintään puoli tuntia kerralla kestävää urheilua, jossa syke kohoaa ja sydän rasittuu. 

Vertaa itseäsi, älä muita

Molemmat asiantuntijat liputtavat älylaitteiden tuomassa tiedossa saman viisauden perään: Yksittäistä arvoa ei kannata jäädä tuijottamaan, vaan todellinen hyöty laitteesta syntyy, kun vertaa omia tuloksiaan pitkällä aikavälillä.

Esimerkiksi syke on jokaisella hyvin yksilöllinen, eikä pelkästä leposykkeestä voi tehdä kovinkaan paljon tulkintoja.

– Jokaisen syke on yksilöllinen ja normaali leposyke voi olla kaikkea 40 ja 100 väliltä, riippuen henkilön iästä, sukupuolesta ja terveydentilasta. 

 Jos omaa sydämen sykettä haluaa lähteä tulkitsemaan, paras verrokki on oma aiempi mittaustulos.

– Jos esimerkiksi leposykkeeni laskee, tiedän, että kuntoni on noussut. 

Jos aamulla tuntee olonsa väsyneeksi tai muutoin vointi tuntuu erilaiselta, omaa nukkumistaan kannattaa peilata riittävästi taaksepäin.

– Arvoja kannattaa tarkastella parin viikon jaksoissa tai kuukauden ajalta, jotta ajanjakso on riittävän pitkä. Ensin kannattaa tarkastella unen määrää ja unirytmiä, Hyrynkangas ohjeistaa.

– Mittaamisen idea on siinä, että tutustuu omiin arvoihin, tietää mitä pitää katsoa, ymmärtää mitä vastaus kertoo ja sen jälkeen asioille pitäisi tehdä jotain. Sitten katsotaan, onko niistä apua.

Voiko älylaite tunnistaa sairauden?

Puettava älyteknologia kehittyy nopeasti ja niiden valmistajat pyrkivät tutkimaan aktiivisesti, mihin kaikkeen heidän laitteensa pystyy.

Tällä hetkellä esimerkiksi osa Applen älykelloista pystyy mittaamaan sydämen sähkökäyrää ja varoittaa poikkeavista tuloksista. Kardiologi Harri Hietanen sanoo, että laite pystyy varsin luotettavasti tunnistamaan eteisvärinän, joka saattaa erityisesti iäkkäämmillä johtaa pahimmillaan aivohalvaukseen.

– Olen nähnyt vastaanotollani useita potilaita, joilla on mukanaan älykellon tallentama rytmihäiriön aikainen EKG, jonka avulla olen voinut tehdä saman tien diagnoosin, mistä rytmihäiriöstä on kyse. Normaalisti voimme seuloa rytmihäiriöitä muutaman päivän ajalta, mutta älylaite mahdollistaa sen, että saamme esimerkiksi kerran vuodessa esiintyvän rytmihäiriön kiinni.

Esimerkiksi suomalainen Oura, joka valmistaa älysormuksia, on tutkimuksen mukaan havainnut käyttäjänsä olevan sairastumassa koronavirukseen ennen kuin ensimmäiset oireet taudista ilmaantuivat.

Lue myös: Tutkimus: Älysormus voi havaita lähes oireettoman koronatartunnan

Samankaltainen havainto onkin jo tehty Hietasen vastaanotolla.

– On ollut muutamia tapauksia, joissa potilaan sormus on havainnut, että jokin on vialla, vaikka hänen vointinsa on ollut normaali. Taustalta on paljastunut esimerkiksi keuhkokuume, joka ei vielä ole alkanut oireilla taudille tyypillisin tavoin. 

Unilääkäri Petteri Hyrynkangas uskoo, että muutaman vuoden sisällä laitteiden kyky tunnistaa sairauksia on entistäkin parempi.

– Jos algoritmi kehittyy ja oppii tunnistamaan sairauksia, jossain vaiheessa perinteiset terveystarkastukset saattaisivat jäädä työterveyshuollossa historiaan. Sen sijaan laite voisi itse neuvoa käyttäjäänsä, että nyt tuloksissa näkyy jotain poikkeavaa ja on aika käydä lääkärin vastaanotolla.