Näin koronasta kärsineiden alojen johtajat tienasivat: Finnair-pomon tulot nousivat neljänneksellä – Scandic-johtaja vastusti verotietojen luovutusta

Monilla toimitusjohtajilla tulot laskivat, toisilla ne tukevoituivat kymmenillä prosenteilla.

Samaan aikaan yhtiöt ovat saaneet valtiolta tukia toimintansa ylläpitämiseksi pandemian kurimuksessa.

Valtionyhtiö Finnairia johtavan Topi Mannerin tulot nousivat koronakriisin keskellä neljänneksellä.

Hän tienasi verotettavia ansio- ja pääomatuloja viime vuonna yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin luku oli 1,035 miljoonaa euroa.

Nousu on tapahtunut ansiotulojen voimin.

Lue myös: Tätä verotulot eivät kerro – asiantuntija muistuttaa yleisestä virheestä veropäivänä

Koronapandemian alku seisautti Finnairin lentoliikenteen lähes kokonaan.

Manner on kuvaillut pandemiaa lentoliikenteen satavuotisen historian pahimmaksi kriisiksi.

Yhtiö on koronavuonna lomauttanut ja irtisanonut merkittävästi henkilöstöään.

Samaan aikaan valtio on pääomittanut lentoyhtiötä.

Lue myös: He ovat 100 Suomen suurituloisinta – kärjessä Mikko Kodisoja

Varustamojohtajien tulot putosivat

Matkustusliikenteen vähenemisestä niin ikään kärsineen VR:n toimitusjohtajan Rolf Janssonin tulot sen sijaan laskivat muutaman prosentin noin 600  000 euroon.

Janssonin pääomatulot nousivat runsaat 20 000 euroa, mutta ansiotulot vähenivät tätä enemmän.

Jansson johti VR:ää tämän vuoden maaliskuuhun asti, jolloin hän ilmoitti siirtyvänsä monialayhtiö Aspon toimitusjohtajaksi.

Myös yksityisten liikennöitsijöiden johtajien palkkakehitys sahasi koronavuonna eri suuntiin. Linja-autoyhtiö OnniBusin keulahahmo Lauri Helken tulot nousivat hieman 85  000 euroon.

Sen sijaan kahden tunnetun suomalaisvarustamoiden johtajien tulot putosivat jonkin verran.

Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses ansaitsi vajaat 297 000 euroa ja Eckerö Linen Taru Keronen 238 000 euroa.

Valtio on tukenut kutakin kolmea yhtiötä noin 0,7–1,2 miljoonan euron kustannustuella.

Lue myös: Katso koko lista: Näin kansanedustajat tienasivat viime vuonna – tulokuninkaina Arto Satonen ja Pirkka-Pekka Petelius

NoHon karsinnat eivät ulottuneet toimitusjohtajan tilipussiin

Ravintola-alalla NoHo Partnersin toimitusjohtajan nousivat merkittävästi viime vuonna, vaikka yhtiö joutui sulkemaan ravintoloitaan.

Toimitusjohtaja Aku Vikströmin veronalaiset tulot viime vuonna olivat lähes 496 000 euroa, kun ennen koronaa ne olivat noin 370 000 euroa. Nousua on kolmanneksen verran.

Esimerkiksi Pizzarium-, Hanko Sushi ja Friends & Brgrs -ketjut sekä useita tunnettuja ravintoloita varsinkin Helsingissä omistava NoHo Partners on ollut koronarajoitusten äänekäs kriitikko, joka on muun muassa kannellut rajoituksista eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Yhtiö on koronakriisin aikana esimerkiksi lomauttanut laajasti työntekijöitään.

Yhtiö teki viime vuonna noin 25 miljoonan euron tappion.

Lue myös: Jyväskyläläinen yrittäjä Joni Kettunen nousi uutena tulokärkeen: Yhteenlasketut tulot liki 28 miljoonaa – näin hän jättitulonsa teki

Myös lounasravintoloistaan tunnettu Compass Groupin Jaana Korhola nautti komeasta tulokehityksestä alalle vaikeana vuonna.

Hänen ansionsa paranivat noin 40 prosentilla noin 333 000 euroon. Yhtiössä on vähennetty satoja ja lomautettu tuhansia työntekijöitä.

Samaan aikaan kilpailija Sodexon Bianca Brinkin tulot laskivat kolmanneksella 211 000 euroon.

Molemmat yhtiöt ovat saaneet noin 1,6–1,8 miljoonan euron kustannustuet.

Niin ikään ahkerana koronakriitikkona profiloituneen julkkiskokki Henri Alenin tulot notkahtivat kymmeneksellä 98  000 euroon.

Helsinkiläisiä fine dining -ravintoloita pyörittävän BW-Restaurantsin perustajan ja pääomistajan Matti Wikbergin tulot tippuivat yli puolella 114  000 euroon.

BW-Restaurants on saanut kustannustukea ja sulkemiskorvausta runsaan miljoonan euron edestä.

NoHo Partners on ainakin tähän mennessä jäänyt ilman näitä tukia. Sen hakemus sulkemiskorvauksesta on yhä vireillä.

Lue myös: Woltin toimitusjohtajalla Mikko Kuusella 2,2 miljoonan euron pääomatulot: "Tämä työ vaatii paljon meiltä kaikilta"

Koronavuosi ei haitannut myöskään Hesburgerin perustaja Heikki Salmelan ansioissa, jotka kasvoivat viidenneksellä 263 000 euroon. Niistä kaksi kolmasosaa oli pääomatuloja.

Kanrestaa johtavan Liisa Koivulan ansiot pysyivät edellisvuoden tasolla vajaassa 170 000 eurossa. Restelin toimitusjohtaja Mikael Backmanin tulot nousivat viitisen prosenttia 344 000 euroon.

Lue myös: Nyt puhuu Hesburger-yrittäjä Heikki Salmela – korjaavia toimenpiteitä suunnitellaan: "Ylin johto on vastuussa johtamisessa tehdyistä virheistä"

Scandic-johtaja vastusti tietojen luovutusta

Majoitusalalla komeasta tulokehityksestä nautti Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta.

Vuorentaustan tulot kohosivat 195 000 euroon, kun ne vuotta aiemmin olivat 153 000 euroa.

Viidenneksen nousu tapahtui ansiotulojen voimin.

Sen sijaan toista Lapin matkailussa hotelliketjua, Santa's Hotelsia johtavana Maarit Ahon tulot putosivat lähes puolella 116 000 euroon. Pudotus johtui erityisesti pääomatulojen notkahduksesta.

Ennen epidemiaa Suomen selvästi suurin hotelliketju liikevaihdolla mitattuna oli Scandic Hotels.

Sen Suomen-toimitusjohtaja Aki Käyhkön tulot putosivat runsaan kymmeneksen 395 000 euroon.

Käyhkö aloitti kuluvan vuoden alussa hallituksen puheenjohtajana alan etujärjestö MaRassa, joka on sinnikkäästi vastustanut koronarajoituksia.

Hän vastusti verotietojensa suoraa luovuttamista medialle, mutta ne ovat löydettävissä siitä huolimatta, koska verotiedot ovat Suomessa julkisia.

Lue myös: Tällaiset tulot presidentti Sauli Niinistöllä ja Jenni Haukiolla oli viime vuonna

S-ryhmän hotelliketju Sokotelia johtavan Jari Annalan tulot pysyivät suurin piirtein viime vuoden tasolla 453 000 eurossa.

Sokos Hotel- ja Radisson Blu -hotelleja operoiva Sokotel on maan toiseksi suurin hotelliketju.

Kukin näistä hotelliketjuista on tähän mennessä saanut valtiolta 1,2–1,8 miljoonan euron verran kustannustukea.