Näkökulma: Ott Tänakin ja Kalle Rovanperän suorituksiin kätkeytyi hätkähdyttäviä yksityiskohtia – Ruotsin ralli tarjosi poikkeuksellisen näytöksen

LUE MYÖS: Esapekka Lappi havahtui puhelimen pirinään kesken tv-haastattelun – suomalaistähdeltä hilpeä murjaisu

LUE MYÖS: Mitä Toyotalle tapahtui? Etumatka rallissa syöty – "Lähti auringonottoon, kun muut panivat päätä polviin"

Voittoon Ruotsissa ajoi Ott Tänak, jonka MM-ralliuran kokonaissaldo on nyt 18 ykkössijaa. Sillä irtoaa kaikkien aikojen tilastossa jaettu 10. sija yhdessä Jari-Matti Latvalan ja Hannu Mikkolan kanssa.

Vuosi sitten Monte Carlossa Sébastien Loeb osoitti rattimiehen taitonsa ottamalla voiton heti ensimmäisessä startissaan uuden Ford Puma Rally1 -auton ratissa. Tänakillekin ensimmäinen voitto Puman ratissa tuli heti toisella yrittämällä.

Se, että Tänak voitti, ei kolmen viikon takaisen Monte Carlo -rallin valossa ollut varsinaisesti yllätys, mutta tapa, jolla hän muut Ruotissa kellisti, oli todella poikkeuksellinen.

Tänak ajoi 18 erikoiskokeelle vain yhden pohja-ajan (5,56%). Vuosina 2020–2023, kun mukana on ollut kolme tallia, voittaja on vienyt keskimäärin yli kolmanneksen (35,29%) pikataipaleista.

Edellisen kerran näin pienellä pohja-aikaosuudella voiton oli vienyt Dani Sordo (5,26%) Sardiniassa 2019. Tänak muistaa tuon kilpailun erityisen hyvin, sillä hänen ohjaustehostimensa hajosi viimeisellä ek:lla ja varmalta näyttänyt voitto vaihtui viitossijaan.

Vauhdin puolesta Tänakin ykkössija oli toki täysin linjassa nyky-MM-sarjan kanssa. Virolainen jäi Ruotsissa erikoiskokeen nopeimmasta kuljettajasta keskimäärin 0,10 sekuntia kilometrillä – tämän ja viime kauden ajalta MM-rallivoittajien vastaava lukema on 0,09.

Jos oli Tänakin henkilökohtainen pohja-aikasaldo poikkeuksellinen, samaa voi sanoa kärkikaksikon yhteislukemasta. Tänakin ja toiseksi tulleen Craig Breenin yhteensä viisi pohja-aikaa on prosenttiosuudeksi muutettuna 27,78, ja tämä on vuosilta 2020–2023 toiseksi pienin lukema.

Alemmas jäätiin vain viime kauden päätösosakilpailussa Japanissa, kun voittoa juhlinut Thierry Neuville ja Hyundain kakkossijallaan hyvästellyt Tänak olivat nopeimpia kolmella erikoiskokeella 16:sta (18,75%).

Eniten pohja-aikoja (6) Ruotsissa teki neljänneksi sijoittunut Kalle Rovanperä. Kolmen viime kauden aikana pohja-aikatilaston on yleensä – 22 kertaa 34:stä eli 64,71% kerroista – vienyt rallin voittaja tai vähintäänkin joku kärkikolmikkoon yltäneistä kuljettajista (27/34, 79,41%).

Iso joukko onnistujia

Se, että näin moni asia meni yhdessä ja samassa kilpailussa täysin eri tavalla kuin normaalisti, kielii siitä, että moni kärkikuljettaja onnistui Ruotsissa samanaikaisesti.

Harvoin voi sanoa, että puhtaasti vauhdin puolesta jopa viiden eri kuljettajan voittoa olisi voinut pitää ansaittuna, mutta nyt niin oli. Esapekka Lappi oli Tänakin, Breenin, Neuvillen ja Rovanperän lisäksi huippuvauhdissa läpi viikonlopun.

Kauden kahden ensimmäisen osakilpailun valossa näyttää vahvasti siltä, että tämän vuoden jokaisessa MM-rallissa tulee olemaan viivalla 6–7 sellaista kuljettajaa, jotka voivat realistisesti taistella vähintään palkintosijasta, jopa voitosta. Takamoto Katsuta on tällä haavaa ainoa kysymysmerkki.

Ennakkotieto osui oikeaan

Rovanperän kohdalla ennen rallia oli taas kerran paljon puhetta hänen aura-auton roolistaan perjantain erikoiskokeilla. Viime vuonna vastaavat puheet osoittautuivat turhiksi; niin ylivoimaisia Rovanperä ja Toyota yhdessä olivat.

Vaan ei tällä kertaa.

Rallin seuraajat ja Rovanperä itse nostivat nuotituksen jälkeen olosuhteiltaan kaikkein vaikeimmaksi pätkäksi perjantain ensimmäisen erikoiskokeen, joka ajettiin päivähuollon jälkeen vielä toistamiseen.

Jälkikäteen voi rajusti yksinkertaistaen todeta, että tämä Brattbyn 10,76 kilometrin mittainen pikataival maksoi Rovanperälle ainakin kaksi sijaa, mahdollisesti jopa voiton.

Kun jättää molemmat Brattbyn-vedot pois laskuista, Rovanperä oli, hätkähdyttävää kyllä, koko joukon toiseksi nopein. Tänak oli näillä 16 pätkällä 4,9 sekuntia nopeampi, Neuville 5,7 sekuntia hitaampi ja Breen 17,4 sekuntia hitaampi.

– Pelkästään sillä perjantain lenkin ekalla pätkällä hävittiin yli 33 sekkaa kahdella kerralla. Siihen nähden ollaan ajettu ihan hyvin, Rovanperä itse sanoi rallin päätyttyä.

Tämä 33,8 sekunnin tappio tuli siis Breenille, joka oli molemmilla kerroilla kyseisen pätkän nopein. Irlantilainen oli perjantain lähtöjärjestyksessä kahdeksas auto.

Neljäntenä autona ajaneelle Tänakille Rovanperä menetti Brattbyssä 20,2 sekuntia ja heti perässä toisena autona ajaneelle Neuvillellekin 10,8.

Kisan kaikki ek:t mukaan lukien Rovanperän keskimäärinen tappio pohja-ajan tehneelle kuljettajalle oli 0,08 sekuntia kilometrillä – siis sadasosan vähemmän kuin tämän ja viime kauden MM-rallivoittajilla keskimäärin.

Lienee sanomattakin selvää, että tämä oli koko kisan pienin lukema.

Kirotut vai kiitellyt keskinopeudet?

Tämänvuotinen Ruotsin ralli ajettiin läpi poikkeuksellisen nopeilla teillä. Tänak ajoi 301,18 ek-kilometriä läpi 123,85 kilometrin keskituntivauhdilla.

Kyseessä oli kaikkien aikojen kuudenneksi kovavauhtisin MM-ralli. Ruotsin ralleista edelle jäi vain vuoden 2020 rajusti lyhennetty kilpailu.

Viikonlopun kovavauhtisin pätkä oli lauantain avannut yhdeksäs erikoiskoe, jonka Neuville selvitti nopeimpana läpi 140,99 kilometrin keskituntivauhdilla.

Väliajoista poimittuna viikonlopun kovavauhtisin tieosuus oli kuitenkin rallin kymmenennellä ek:lla 20,39 kilometristä 25,85 kilometriin. Breenin keskinopeus tällä 5,46 kilometrin osuudella oli huimat 167,14 kilometriä tunnissa.

Kuljettajat haukkuivat joitain erikoiskokeita nuotituksen jälkeen tylsiksi, eivätkä katsojatkaan osanneet niistä ensin innostua.

Sunnuntaina oli kuitenkin jo toinen ääni kellossa.

Kaasu pohjassa ajettavilla osuuksilla on tunnetusti vaikea tehdä isoja eroja, ja niinpä päätöspäivänä oli vielä poikkeuksellisen paljon pelissä. Sijojen yksi ja kaksi välillä oli eroa vain 8,6 sekuntia, sijojen kolme ja neljä välillä 3,8 sekuntia.