Närästääkö taas? Nämä elintavat ja ruoat voivat olla syypäitä närästykseen

Närästys saattaa liittyä ruokavalioon, raskauteen, ikään tai olla myös oire refluksitaudista.

Närästystä ei pysty täysin kuvailemaan sellaisella ihmiselle, joka ei ole sitä ikinä kokenut. Käytännössä se on hyvin epämiellyttävää, polttavaa kipua rinnassa ja kurkussa.

Ajoittainen närästys on täysin normaalia, mutta jos sitä ilmenee useammin kuin kahdesti viikossa, ongelma saattaa olla varsinainen riesa, kirjoittaa Healthline.

Närästystä saattaa kokea jokaisen aterian jälkeen ja jopa silloin, kun ei ole syönyt. Kun närästyksestä tulee yleistä, se voi häiritä päivittäistä toimintaasi ja vaikeuttaa unta.

Elintavoilla ja reseptivapailla lääkkeillä pystyy hillitsemään yleistynyttä närästystä, mutta joissain tapauksissa närästys voi olla oire myös refluksitaudista, joka vaatii lääkinnällistä hoitoa.

Mikä närästyksen aiheuttaa?

Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen, jota vatsasi tuottaa ruonsulatuksen aikana. 

Kun syöt tai juot, vatsaan johtavat ruokatorven lihakset rentoutuvat. Kun ruokatorven alaosassa oleva venttiili ei kiristy tai sulkeudu kunnolla, mahahapot pääsevät virtaamaan takaisin ruokatorveen aiheuttaen närästystä ja tulehdusta.

Joissain tapauksissa ikävän makuisia mahahappoja voi nousta nieluun saakka. Tämä saattaa tapahtua varsinkin silloin, kun kumarrut tai makaat vatsallasi.

Ruokia, jotka aiheuttavat närästystä

Tietyt ruoat saattavat laukaista, pitkittää tai pahentaa närästystä sellaisilla ihmisillä, jotka ovat herkkiä niille. Närästyksen laukaisevat ruoat vaihtelevat henkilöittäin, mutta useimmiten kyse on mausteisista tai happamista ruoista sekä hyvin rasvaisista ja paistetuista ruoista, joita on hankala sulatella.

Muun muassa nämä ruoat ja juomat voivat aiheuttaa närästystä:

  • kahvi
  • hiilihapotetut juomat
  • salaatinkastikkeet ja marinadit, jotka sisältävät etikkaa
  • tomaattikastike ja muut tomaattituotteet
  • valkosipuli ja sipuli
  • suklaa
  • mausteinen ruoka
  • rasvaiset ruoat, kuten pikaruoka
  • sitrushedelmät ja -mehut
  • alkoholijuomat

Olosuhteet, jotka aiheuttavat närästystä

Yleistynyt närästys yhdistetään yleisimmin refluksitautiin, jolloin närästys on kroonista. 

Terveyskirjaston mukaan refluksitauti määritellään närästysoireen yleisyyden ja vaikeusasteen perusteella. Jos vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa tai jos lievempiä vaivoja on vähintään kaksi kertaa viikossa, kyseessä on todennäköisesti refluksitauti. Tauti on hyvin yleinen: länsimaissa sitä esiintyy noin joka viidennellä.

Muita närästystä aiheuttavia olosuhteita voivat olla:

  • liikalihavuus tai ylipaino
  • stressi tai ahdistus
  • palleatyrä
  • ruokatorven tulehdus
  • ruokatorven allerginen tulehdus

Närästys raskauden aikana

Raskauteen liittyvä närästys on sangen yleistä ja jos odotat esimerkiksi kaksosia tai kolmosia, närästys on entistä todennäköisempää.

Ensimmäisen kolmanneksen aikana ruoansulatusprosessi alkaa hidastua. Näin synnyttäjän keho pystyy imemään ja varastoimaan riittävästi ravintoaineita sikiön ravitsemiseksi. Närästys on yleinen seuraus tästä prosessista.

Maha laajenee ja vaihtaa asentoa raskauden kehittyessä, mikä saattaa lisätä närästyksen ilmentyvyyttä ja intensiivisyyttä. 

Nämä sivuvaikutukset yleensä kuitenkin poistuvat, kun raskaus päättyy.

Iän tuoma närästys

Vaikka olisitkin nuorena omannut varsinaisen "rautavatsan", vanhetessa närästys saattaa tavoittaa sinutkin. Vanhemmilla aikuisilla esiintyvään närästykseen ja happorefluksiin on olemassa useita mahdollisia syitä.

Iän myötä lihakset heikkenevät ja tämä koskee myös alempaa ruokatorven sulkijalihasta. Heikentynyt sulkijalihas saattaa päästää vatsahappoja ruokatorveen helpommin.

Vanhempana pillerirasiaan saattaa kuulua myös hieman enemmän lääkkeitä kuin nuorena ja joidenkin näiden sivuoireena saattaa olla närästys.

Myös esimerkiksi palleatyrä on yleisempi vanhemmilla aikuisilla.

Miten närästystä voi ennalta ehkäistä tai lääkitä?

Lääkärille kannattaa kertoa, jos närästystä ilmenee useammin kuin kahdesti viikossa. Lääkäri saattaa tällöin Terveyskirjaston mukaan määrätä närästykseen lääkkeitä, kuten:

  • happoa neutraloivia happolääkkeitä eli antasideja
  • mahan limakalvon suoja-aineita
  • hapon eritystä estäviä histamiini H2-salpaajia
  • hapon eritystä estäviä protonipumpun salpaajia.

Lääkkeiden kanssa tai sijaan myös elintapojen muutoksista voi olla närästyksen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi merkittävästi apua. Suositeltavia elintapoja ovat:

  • Vältä syömästä tai juomasta mitään juuri ennen nukkumaanmenoa
  • Vältä ruokia, jotka laukaisevat närästyksen
  • Vähennä juomaasi alkoholin määrää
  • Jos tupakoit, pyri lopettamaan se
  • Pyri pitäytymään normaalipainon rajoissa
  • Nuku vasemmalla kyljelläsi
  • Nuku ylävartalo hieman kohotettuna
  • Käytä löysiä vaatteita

Katso myös: Miten oman ihannepainonsa voi löytää?

Lue myös:

    Uusimmat