Nobelin rauhanpalkinto Ales Bjaljatskille ja kahdelle ihmisoikeusjärjestölle – asiantuntija kertoo tuoreeltaan palkittujen merkityksestä

Palkinnon saajat julkistettiin Norjan pääkaupungissa Oslossa puoliltapäivin. Nobel-komitean mukaan palkitut edustavat kansalaisyhteiskuntaa kotimaissaan. 

Ales Bjaljatski on tehnyt vuosikymmeniä töitä demokratian ja vapauden puolesta Valko-Venäjällä. Vuonna 1996 hän perusti ihmisoikeusjärjestö Viasnan, joka tarjoaa tukea poliittisille vangeille. 

– Jos hän kuulisi vankilaan, jossa hän on istunut nyt jälleen vuoden, hän tulisi sanomaan, että palkinto kuuluu koko Viasna-järjestölle, jonka puheenjohtaja hän on, ja koko valkovenäläiselle demokratialiikkeelle, kertoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila suorassa MTV Uutiset Liven lähetyksessä heti julkistuksen jälkeen. 

– Kuvani hänestä, on että hän on vaatimaton, erittäin rohkea, hän ei halua tulla tunnustetuksi poikkeusyksilönä ja erityisen rohkeana. Hän korostaa yhteisöä: aina, jos yksi ihminen nostetaan niin siellä on monta, jotka tekevät samaa asiaa. 

Memorial on puolestaan Venäjän merkittävin ihmisoikeusjärjestö, ja se on saanut alkunsa tutkimalla Josif Stalinin aikaisia vainoja. 

– Tällä hetkellä osa Memorialin edustajista on ympäri maailmaa ja osa Venäjällä. Olen itsekin tavannut Memorialin edustajan kesällä. 

Center for Civil Liberties on muun muassa tutkinut sotarikoksia Ukrainassa. 

– Kolmas palkittu on keskellä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa toimiva Center for Civil Liberties. Se on ihmisoikeusjärjestö, se on dokumentoinut Krimin hyökkäyksen käynnistä lähtien (2014) sotarikoksia, myös ukrainalaisten mahdollisia. Tällä hetkellä heidän aikansa menee täysin Venäjän sotarikosten selvittämiseen. 

– He myös jatkavat ihmisoikeustyötään. Heillä on ollut tärkeä rooli ukrainalaisen kansalaisyhteiskunnan kokoajana. Heillä on isot verkostot. Ennen Venäjän hyökkäystä, he toivat esiin Ukrainan ihmisoikeusongelmia: vähemmistöjen asemaa, romanien asemaa ja vammaisten asemaa. 

Mattila: Viesti poliitikoille

Mattilan muun palkinnot ovat tärkeä viesti maailman johtajille ja erityisesti Euroopassa poliitikoille.

– Me olemme tuoneet esiin, että näitä järjestöjä, erityisesti Valko-Venäjän Viasnaa ja muita ihmisoikeuspuolustajia, samaten Memorialia ja muita lukuisia venäläisiä ihmisoikeuspuolustajia on kiihtyvällä tahdilla vainottu viimeiset vuodet.

– Se olisi pitänyt ymmärtää yhtenä varhaisena varoitusmerkkinä poliitikoille, että kun ihmisoikeustilanne huononee, niin mitä siellä on meneillään.

Pitkän uran ihmisoikeuksien parissa tehnyt Elisabeth Rehn sanoi puolestaan suorassa lähetyksessä, että palkinnonsaajat olivat varsin odotettuja.

– Minusta tämä on hyvin elegantti, ehkä ei helppo, mutta kuitenkin odotettu ratkaisu sillä tavoin, että palkittuina on sekä Venäjän, Valko-Venäjän että Ukrainan ihmisoikeustahot, Rehn arvioi.

– Sillä osoitetaan, että näissä (maissa) asiat ovat olleet todellakin huonosti ja halutaan korostaa, kuinka tärkeätä ihmisoikeuksien puolustaminen tässä kolmikossa on.

Ennakkokaavailut eivät toteutuneet

Ennakkoon voittajiksi oli kaavailtu muun muassa vankilassa istuvaa venäläistä oppositiopoliitikkoa Aleksei Navalnyia, Valko-Venäjän oppositiohahmoa Svjatlana Tsihanouskajaa ja Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä tai Ukrainan kansaa. Myös ukrainalaislehti Kyiv Independent oli yksi veikkaus.

Lisäksi uiguuriaktivisti Ilham Tohti ja Hongkongin aktivistit Agnes Chow ja Nathan Law olivat mukana kaavailuissa.

Ilmastokriisin vuoksi voittajaksi arvailtiin myös Greta Thunbergia ja David Attenboroughia. 

Joissain arvioissa pidettiin myös mahdollisena, että palkinto olisi jätetty tänä vuonna jakamatta kokonaan Euroopassa riehuvan sodan takia. Näin on toimittu muun muassa maailmansotien aikaan, mutta myös joinain muina vuosina.

Rauhanpalkinnon saajaksi oli ehdotettu tammikuun loppuun mennessä 343:a henkilöä tai järjestöä.