Nöyryytys on nuorten rikosten uusi piirre – uhri pakotetaan riisuutumaan sekä polvilleen ylistämään rikoksentekijöitä

Nuorten ryöstörikoksissa on havaittu viime vuosina uusia piirteitä, kuten uhriin kohdistettua nöyryytysväkivaltaa ja tekojen kuvaamista. Asia ilmenee keskusrikospoliisin (KRP) raportista, joka käsittelee nuorten ryöstörikollisuutta vuosina 2015–2023.

Nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, erityisesti vuoden 2021 jälkeen. KRP:n mukaan merkittävintä rikosepäilyjen määrän kasvu on ollut alaikäisten kohdalla ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä.

KRP:n raportin mukaan vielä vuonna 2015 nuorten ryöstörikoksissa ei ollut piirteitä nöyryytysväkivallasta joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta, kun taas vuodesta 2022 vuoden 2023 heinäkuun loppuun mennessä viidessä prosentissa tapauksista oli nöyryyttämiseksi luettavia piirteitä.

Lue myös: Nuorten tekemien epäiltyjen ryöstöjen ja pahoinpitelyjen kasvuprosentti päätähuimaava

KRP:n raportissa nöyryyttämiseksi katsotaan toista alistava toiminta, jossa uhrille tehdään tai hänet painostetaan tekemään asioita uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa. Useissa tapauksissa nöyryyttäminen oli uhrin pakottamista maahan esimerkiksi polvilleen.

–  Uhri saatettiin pakottaa sanomaan kameralle alistetussa asemassa esimerkiksi anteeksipyyntöjä, haukkumaan itseään tai ylistämään rikoksentekijöitä. Nöyryyttäminen on useissa tapauksissa pitänyt sisällään myös esimerkiksi joidenkin vaatteiden riisuttamista, KRP:n raportissa kerrotaan.

Tyttöihin kohdistuneissa teoissa oli mainintoja ulkonäköön liittyvistä nöyryytyskeinoista, kuten kasvojen sotkemisesta. Tekijät olivat yleensä samaa sukupuolta kuin uhrit.

Kuvaamistapauksissa useita nuoria

KRP:n mukaan kuvatut ryöstötapaukset näyttäisivät olevan sellaisia, joihin osallistuu useita nuoria.

–  Näissä tapauksissa väkivallan käyttö, uhrin nöyryyttäminen ja teon kuvaaminen näyttäytyvät oleellisina osina tekoa, ei niinkään omaisuuden ryöstäminen uhrilta. Anastettu omaisuus ei kyseisissä tapauksissa ole usein ollut myöskään erityisen arvokasta.

Yli puolet kuvatuista teoista on KRP:n mukaan sisältänyt uhrin nöyryyttämistä, mutta myös muuta väkivallankäyttöä kuvataan. KRP:n mukaan tekoja kuvataan oletettavasti jaettavaksi esimerkiksi viestintäsovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan.

Selostukset tapahtumista sisältävät harvoin tietoa teon motiivista, mutta joskus esimerkiksi uhri on avannut mahdollista syytä teolle.

–  Monissa tällaisissa ilmoituksissa motiivina vaikutti olevan jokin uhrin väitetysti sanoma tai tekemä asia, joka niin sanotusti kostettiin ryöstämällä hänen omaisuuttaan väkivaltaa käyttäen. Ilmoituksista saadun käsityksen perusteella tekoja pyrittiin siis usein ikään kuin oikeuttamaan sillä, että ryöstön kohde oli mahdollisesti sanonut tai tehnyt jotain, joka ei tekijöiden mielestä ollut hyväksyttävää, raportissa sanotaan.

Lue myös: "Meillä nuorimmat vakavan väkivallan tekijöistä ovat 11–vuotiaita" – mikä ajaa jopa lapsia rikoksen tielle? Poliisilla näkemys

Toinen yleinen motiivina mainittu seikka oli uhrin velka rikoksentekijälle.

–  Joukossa oli suurempia huumevelkoja, mutta usein velka oli uhrin kertoman mukaan ollut esimerkiksi vain muutaman euron, ja joissakin tapauksessa uhri kertoi maksaneensa velan jo ennen väkivallantekoa.

Raportissa myös mainitaan, että esimerkiksi vaatteiden ja elektroniikan bränditietoista ryöstämistä sekä sähkötupakkaan liittyviä tapauksia ei ilmennyt juurikaan vielä vuonna 2015.

–  Ryöstöissä tavoitellaan jossain määrin vaatteita ja asusteita siten, että tietyt merkit ja niiden kopioversiot korostuvat. Myös sähkötupakkaan liittyviä tapauksia on ilmennyt, ja ne tapahtuvat usein ennalta sovituissa kaupantekotilanteissa.

Toiset nuoret yleensä uhreina

Nuorten tekemät ryöstörikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin. KRP:n mukaan sekä uhrit että epäillyt ovat viime vuosina olleet nuorempia kuin vuonna 2015.

KRP:n mukaan ryöstörikollisuus on kasvanut niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla nuorilla, mutta nousu on ollut merkittävämpää ulkomaalaistaustaisilla.

Valtaosa ryöstörikoksista epäillyistä on ollut epäiltynä useammasta kuin yhdestä rikoksesta alle 21-vuotiaana.

Ryöstörikoksia tehdään eniten lauantai-iltaisin loppukesän ja syksyn aikana. Teot tapahtuvat usein kaduilla, linja-autopysäkeillä tai asuinalueiden läheisillä metsäalueilla.