"Olemme uuden luonnonlain jäljillä" – kosmologi selittää historiallisia kuvia avaruudesta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Iiris Korteniemi

    iiris.korteniemi(at)mtv.fi

    Euroopan avaruusjärjestö julkaisi tänään viisi ensimmäistä kuvaa Euclid-teleskoopilla otetuista historiallisen laajoista ja tarkoista kuvista maailmankaikkeudesta. Asiantuntija kertoo MTV:lle, mitä kuvissa oikeastaan näkyy.

    Suomesta kansainväliseen hankkeeseen osallistuu kolmekymmentä tutkijaa. Suomen puolelta hanketta vetää kosmologian eli maailmankaikkeuden tutkimuksen professori Hannu Kurki-Suonio.

    – Euclid pyrkii kartoittamaan maailmankaikkeuden galaksit. Euclid tulee kuvaamaan yli miljardi galaksia, Kurki-Suonio kertoo teleskoopin käyttötarkoituksesta.

    Tulevan kuuden vuoden aikana teleskooppi kuvaa tähän mennessä laajimman kolmiulotteisen kartan maailmankaikkeudesta. 

    – Tässä kuvassa näkyy noin satatuhatta galaksia, Kurki-Suonio selittää kuvaa Perseuksen galaksijoukosta.

    Miksi maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy?

    Euclid eroaa aikaisemmin käytetyistä kaukoputkista siten, että se on laajakulmainen kaukoputki, minkä vuoksi se voi ottaa aiempaa laajamittaisempia kuvia maailmankaikkeudesta.

    – Mitä kauempana galaksi on, sitä kauemmaksi menneisyyteen katsomme. Jotkut näistä galakseista ovat niin kaukana, että katsomme kymmenen miljardia vuotta menneisyyteen. Samalla me kartoitamme maailmankaikkeuden kehityshistorian, Kurki-Suonio kertoo. 

    Kurki-Suonio kertoo, että Euclidin ensisijainen tarkoitus on yrittää selvittää, minkä takia maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy.

    – Siihen tarvitaan jokin uusi luonnonlaki. Siihen on tarjottu sellaisia vaihtoehtoja kuin koko maailmankaikkeuden täyttävä pimeä energia tai se, että painovoimalakia pitää muuttaa suurilla etäisyyksillä. Joten olemme tässä uuden luonnonlain jäljillä.

    Katso jutun alussa olevalta videolta, miten professori Kurki-Suoni tulkitsee uusia kuvia.

    Artikkelia korjattu: Professorin sukunimi on Kurki-Suonio eikä Kurki-Suoni, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin. 

    Lue lisää aiheesta:
    Avaruus Tähtitiede Luonnontieteet Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •