Merikaapelin vaurioitumisalueella liikkuneen kiinalaisalueen toimintaan liittyy monta outoa asiaa, arvioi merenkulun asiantuntija Markku Mylly.
Itämerellä on havaittu lyhyen ajan sisällä kaksi tietoliikennekaapelien vauriota: Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välisessä kaapelissa.
Kummankaan kaapelin vaurioitumisen syystä, aiheuttajasta tai mahdollisesta tahallisuudesta ei ole tietoa.
Ainakin Suomen ja Saksan välisen kaapelin kuitenkin uskotaan katkenneen ulkoisen voiman, kuten ankkuroinnin tai pohjatroolauksen, takia.
Keskusrikospoliisi on päättänyt aloittaa esitutkinnan Suomen ja Saksan välisen merikaapelin katkeamisesta. Asiaa tutkitaan tässä vaiheessa törkeänä vahingontekona ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Miksi kiinalaisalus seisoo?
Kiinalainen rahtilaiva Yi Peng 3 liikkui Itämerellä merikaapelien lähistöllä samoihin aikoihin, kun kaapeleissa havaittiin vaurioita. Viranomaiset eivät ole kommentoineet laivan mahdollista yhteyttä vahinkoihin.
Kuvassa Yi Peng 3 -alus ankkuroituneena lähellä Tanskaa 20. marraskuuta.
Kokenut merenkulun asiantuntija, entinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja Euroopan meriturvallisuusviraston johtaja Markku Mylly vastaa alukseen liittyviin kysymyksiin MTV Uutisten haastattelussa.
Hänen mukaansa tapauksessa on useita outoja piirteitä. Yksi niistä on se, miksi alus on ollut pysähdyksissä. Yi Peng 3 on ollut tiistai-illasta lähtien ankkuroituneena keskellä Kattegatin salmea Tanskan ja Ruotsin välissä. Aivan kiinalaisaluksen lähelle on ankkuroitunut Tanskan laivaston partioalus P525, selviää Marinetraffic-palvelun paikannustiedoista.
– Seurasin itse eilen Marinetrafficistä sitä, kun laiva tuli Tanskan salmien läpi ja tanskalainen joko puolustusvoimien tai rannikkovartioston alus seurasi sitä. Ja ne saavatkin seurata, ei siinä mitään. Ajattelin ensin, onko aluksella jokin häiriö vai miksi se ei lähtenyt jatkamaan matkaa. Oliko sillä jo Itämeren puolella jotain teknistä ongelmaa?
Tanskan puolustusvoimat vahvisti tänään keskiviikkona iltapäivällä, että sen partioalus P525 on ankkuroitunut kiinalaisaluksen lähelle, ja se voi olla kiinalaisaluksen pysäyttämisen taustalla.
Tanskan radion mukaan puolustusvoimat toimii Ruotsin pyynnöstä.
Kiinalaisalus oli keskiviikkona päivällä edelleen pysähdyksissä Kattegatin alueella Tanskan vesillä, ja tanskalainen partioalus on pysytellyt sen lähettyvillä.
Kuvassa Yi Peng 3 -alus ankkuroituneena lähellä Tanskaa 20. marraskuuta.
Miksi AIS-järjestelmä oli poissa päältä
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan aluksen AIS-järjestelmä oli useita tunteja poissa päältä. AIS-järjestelmä (Automatic Identification System) on laivojen tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käyttämä järjestelmä.
Myös tämä herättää Myllyn mukaan ihmetystä.
– Laitteen pitää kauppa-aluksilla olla merellä liikkuessa päällä aina, eikä sitä saa kytkeä pois. Oliko aluksella ollut jo silloin jotain häikkää? Toisaalta vaikka alukselta loppuisivat sähköt, akkujärjestelmä pitää AIS:n päällä. Onko siis ollut ongelmaa kulkemisessa tai teknisessä koneistossa tai aluksessa jossain muussa?
Mitä Yi Peng 3:stä tiedetään?
Mylly kertoo, että Yi Peng 3:n on tavallinen irtolastia kuljettava bulkkialus. Lastina voi olla esimerkiksi malmia tai lannoitteita.
Se lastasi Ust Lugassa, eli Laukaansuussa Venäjällä, lastin, jonka määränpää on Marinetraficin tietojen mukaan Port Said Egyptissä.
Muun muassa merenkulun uutisia tarjoavan Vesseltracker-sivuston mukaan laivan kiinalainen omistaja Ningbo Yipeng Shipping hankki sen vasta tässä kuussa.
Miksi laivaa seurataan?
Onko laivan seuraaminen tavallista? Myllyn mukaan tällaista tapahtuu, mutta se ei ole tavallista.
– Varmasti yksi syy siihen on se, että Ruotsin viranomaiset ovat pyytäneet Tanskasta virka-apua laivan seuraamiseen. Sitä, onko laivasta annettu sellaista tietoa, että sitä olisi syytä seurata, on kuitenkin vaikea sanoa.
– Normaaleja rahtialuksia ei normaalisti seurata, eli hyvin epätavallista se on. Yksi syy voi tietysti olla se, että Tanskan salmet ovat vähän hankalia navigoida ja vaarallisiakin, jos alue ei ole teknisesti kunnossa.
Saako laivaan nousta?
Euroopan hybridiuhkien torjuntakeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen on sanonut aiemmin, että jos kiinalaisalusta epäillään kaapelivauriosta, asiaan pitäisi päästä puuttumaa nopeasti. Tässä vaiheessa olisi selvitettävä muun muassa se, millaisia varusteita sillä on.
Myllyn mukaan laivaan ei voi noin vain nousta.
– Kun alus on kansainvälisillä vesialueilla – ja Tanskan salmet luetaan sellaisiksi – alukselle ei voi nousta. Viranomaisilla ei ole oikeutta nousta alukselle, ellei siihen ole todella painavaa syytä ja ellei alusta epäillä vahvasti rikoksesta. Siinäkin tapauksessa on hyvin kyseenalaista, että ulkopuolisen valtion viranomaiset voisivat nousta alukselle.
Kansainvälisessä merioikeudessa ja merilaissa asetettu sääntö liittyy alusten vapauteen liikkua kaikilla maailman merellä.
– Siihen eivät kansainväliset viranomaiset voi puuttua.
Miten alusta pääsee tutkimaan?
Miten alusta sitten pääsee tutkimaan, jos sille ei voi nousta? Myllyn mukaan asia riippuu siitä, mihin alus on menossa.
– Tietyillä virkamiehillä on kansainvälisessä merioikeudessa sovittujen sääntöjen mukaan pääsy kaikkien valtioiden aluksiin, jotka vierailevat kyseiseen maan satamassa. Silloin voitaisiin katsoa myös aluksen kunto ja selvittää se, onko laivalla mahdillisesti jotain sellaista, mitä ei sinne kuulu. Tämä niin sanottu Port State Control -järjestelmä on globaali, ja sen käytännöistä on sovittu kansainvälisessä merenkulun sääntelyorganisaatiossa, IMO:ssa.
– Muuten on aika vaikeaa muita viranomaisia alukselle lähteä päästämään. Jos laivaa epäillään rikoksesta, tulee muun lainsäädäntö kysymykseen. Mutta merellä se ei onnistu, vaan laivan pitää olla satamassa.
Päästäänkö laivalle diplomatian keinoin?
Diplomatian tie laivan tutkimiseen on mahdollinen, mutta Myllyn mukaa hidas, haasteellinen ja epätodennäköinen.
– Omistaja ei yleensä sellaiseen suostu, Myllys sanoo.
–Jos aluksen liikkumista ruvetaan viivyttämään, kuvioon tulee mukaan aluksen rahtaussopimus. Laivat yleensä rahdataan tietylle matkalle. Sopimuksessa sanotaan, että aluksen tulee kyetä pitämään tietty nopeus koko matkan ajan eikä se saa poiketa siitä. Se ei se saa myöskään pysähtyä tarpeettomasti mihinkään. Jos lastin luovuttaminen viivästyy siitä syytä, että alus on pysähtynyt selvitysten takia, rahdin antaja saattaa vaatia vahingonkorvausta varustamolta. Korvaukset saattavat olla merkittäviä. Varustamo ei hevillä lähde tämmöiseen leikkiin.
Jos alus vuotaa öljyä tai siinä on muunlainen ympäristöriski, pätevät Myllyn mukaan toisenlaiset kansainväliset määräykset.
– Silloin aluksen pysäyttäminen tietenkin on mahdollista.
Miksi alus oli Itämerellä?
Mylly kertoo, että Yi Ping 3 lastasi Ust Lugassa, eli Laukaansuussa Venäjällä, lastin, jonka määränpää on Marinetraficin tietojen mukaan Port Said Egyptissä.
– Alus oli siis normaalilla reitillä lähtiessään Ust Lugasta kohti purkaussatamaa.
Aluksen pysähtymisen syytä ei tiedetä.
– Kun alus lähtee satamasta, normaalisti se jatkaa matkaansa pysähtymättä. Ei se tee tällaisia manööverejä välillä, jollei siihen ole syytä siihen. Syy voisi olla tekninen vika, vika navigointilaitteessa tai sellainen hypoteettinen, että siellä on jotain muuta sellaista, mikä ei liity merenkulkuun – mitä on hankala todistaa.
Liittyykö tapaukseen muita aluksia?
Tarkka tieto kiinalaislaivan liikkeistä löytyy Myllyn mukaan AIS:n toiminnasta riippumatta tällä hetkellä Ruotsin rannikkovartiostolta ja puolustusvoimilta. Ne seuraavat laivaliikennettä esimerkiksi tutkavalvonnalla koko ajan.
– Tätä ei nähdäkseni ole vielä julkistettu. Tämä olisi yksi avainkysymys tutkinnassa ja toisi ehkä lisävalaistusta siihen, miten alus on toiminut.
– Tai onko ollut muita aluksia lähistöllä samaan aikaan, ja onko se tehnyt jotain yhteistyötä jonkin toisen aluksen kanssa. Yleensä tämäntyyppisillä lastissa olevilla bulkkialuksilla ei ole esimerkiksi hybriditoimintaan liittyvää kalustoa laivassa. Mutta kaikki on mahdollista tietenkin.
Mitä laivalle tapahtuu seuraavaksi?
Sitä, mitä laivalle tulee tapahtumaan seuraavaksi, ei voida Myllyn mukaan tässä vaiheessa tietää.
Laivaa suojaavat joka tapauksessa niin vahvat merioikeuden säännöt, että periaatteessa se voi vain nostaa kytkintä ja lähteä. Mylly viittaa tapaukseen Ruby.
– Alus pystyy liikkumaan maailman merillä, oli sillä kyydissään vaarallista lastia tai ei, tai on se kunnossa tai ei.