Olympiakomitea: Joka kolmas urheiluseura nostanut harrastusmaksujaan – "Päättäjät, älkää leikatko"

"Toimivaa konetta ei kannata rikkoa." Seurat vaativat, että arvonlisäveroa ja tilavuokria ei saisi nostaa, eikä avustuksia leikata - sillä nyt suurena huolena on se, että onko lapsilla enää varaa harrastaa.

Asiantuntija haastaa myös vanhemmat ajattelemaan rutiineja: "Harrastuskuskaamista tapahtuu Suomessa autoilla noin 10 miljoonaa kilometriä joka päivä."

Yli 560 seuraa vastasi kyselyyn

Yli 560 seuraa vastasi Olympiakomitean kyselyyn ja suurimmat huolenaiheet ovat tässä. Kaksi kolmesta seurajohtajasta on erittäin paljon tai paljon huolissaan vapaaehtoisten määrän riittävyydestä (72%) ja kustannusten noususta (69%). 

– Osa seuroista on kertonut meille jopa 30 prosentin noususta kustannuksista – tarkoittaa majoitus, matkustus, ruokailu, kilpailu- ja leiritoiminnan kulut. Se on hurja summa ja se menee loppujen lopuksi perheille, kertoo Olympiakomitean johtaja Jaana Tulla.

Lue myös: "Osa istuu sohvilla päivät pitkät" – Lasten ja nuorten kunto on huonoin 50-vuotisen mittaushistorian aikana

"Ministeriön valtionavustusleikkaukset, mitkä uhkaavat liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä"

Reilu puolet vastaajista on hyvin huolissaan avustusmäärien laskusta. 

– Keskeistä on, että kunnat tukee seuroja myös jatkossa.

– Huolta aiheuttaa myös arvonlisäveron mahdollinen nosto ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusleikkaukset, mitkä uhkaavat liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä. 

– Ja tottakai seuroja huolestuttaa myös vapaaehtoisten riittävyys, mutta tässä ajassa myös seuratoimintaan sitoutuminen. Eletään aika lyhytjänteistä ja minä-keskeistä ajattelua.

"57 prosenttia vastaajista on huolissaan siitä, että perheillä ei ole varaa harrastaa"

Reilu kolmannes vastaajaseuroista on joutunut nostamaan tänä syksynä hintojaan – valtaosa maltillisesti, jotkut kymmeniä prosentteja.

– Kyllä se perheille ja kotitalouksille menee maksettavaksi se korotus ja tämä on suuri huoli, että tämä eriarvoistaa lasten ja nuorten asemaa ja perheiden mahdollisuuksia osallistua seuratoimintaan. 

– 57 prosenttia vastaajista on huolissaan siitä, että perheillä ei ole varaa harrastaa. 

Osa seuroista viestii konkursseista

Onko yhä useampi seura käytännössä talousvaikeuksissa?

– On. Ihan osa viestii meille konkursseista ja toiminnan lakkauttamisista, että kyllä huoli on ihan aiheellinen.

Jotta kierre ei syvenisi, päättäjille lähtee selkeä viesti.

– Kunnat, älkää nostako olosuhteiden hintoja. Valtio, älkää nostako alvia. Päättäjät, älkää leikatko avustuksista.

"Toimivaa konetta ei kannata rikkoa"

Tulla iloitsee, että kaksi kolmesta ei ole nostanut maksuja.

– Seurat taistelevat tarjotakseen harrastamisen mahdollisuuksia kaikille. Mutta kipurajoilla ollaan.

Yli puolet vastanneista seurapomoista on hyvin huolissaan avustusten määrän vähenemisestä.

– Meillä on 6 000 päätoimista toimijaa seuroissa, jotka ohjaa käytännössä puolen miljoonan vapaaehtoisen toimintaa ja sitten taas tämän työn yhteiskunnallinen arvo on 700 miljoonaa euroa. 

– Eli jos jotain haluan päättäjille sanoa, on se, että toimivaa konetta ei kannata rikkoa. Tämä on ihan huikea juttu tämä suomalainen seuratoiminta ja tämä on sitä myös kansainvälisessä vertailussa. Suomi on aika poikkeuksellinen.

Lue myös: Yksi kysymys lastenlääkärin vastaanotolla paljastaa huolestuttavan muutoksen

"Harrastuskuskaamista tapahtuu Suomessa autoilla noin 10 miljoonaa kilometriä joka päivä"

Olympiakomiteasta muistutetaan, että seuroissa tapahtuva liikunta ei kuitenkaan riitä, vaan on syytä nostaa esiin lapsen kokonaisliikunnan tarve. Lasten liikunta ei voi olla kokonaan seurojen varassa, vaan mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osapuolet.

Miksi esimerkiksi harrastukseen ei voisi mennä lihasvoimin? Asiantuntija kertoo esimerkin nykykulttuuristamme.

– Harrastuskuskaamista tapahtuu Suomessa autoilla noin 10 miljoonaa kilometriä joka päivä. Me itse tupataan liikenne täyteen ja siellä istutaan ja pahimmillaan vielä scrollataan ruutua samalla ja lapset tekee samaa takapenkillä. Tämä on ihan hulluutta! 

Tulla kertoo myös esimerkin Vierumäeltä. Valmentaja jakoi leirille tulevat pojat kahtia. Toinen joukkue voitti 8-1. Kysyttäessä, miten jako tehtiin, valmentaja vastasi, että toisella puolella on ne, jotka kantoivat itse kamansa ja toisella puolella he, jotka eivät kantaneet. Epäselväksi ei jää, kumpi puoli voitti. 

Lue myös: Liikunnanopettaja: Näin lasten ja nuorten heikko fyysinen kunto näkyy koulussa – tunteja täytyy suunnitella uudelleen

Loppu hankehumpalle

Seurat kaipaavat eniten lisää rahallista tukea toimintaan – avustuksia ja tukea perustoimintaan – ei hanketukia! 

– Loppu hankehumpalle. Hankkeista aiheutuu turhaa byrokratiaa, toteaa Tulla.

Mitä harrastaminen maksaa?

Paljonko harrastaminen keskimäärin maksaa kuukaudessa seurassanne
harrastavalle 10-vuotiaalle nuorelle?
• Keskiarvo 53 €/ kk
• Alle 20 €/kk 36 %:lla seuroista

Paljonko kilpaurheilijan kulut ovat keskimäärin kuukaudessa seuranne
15-vuotiaalle nuorelle?
• Keskiarvo 169 €/ kk
• Alle 50 €/kk 35% seuroista