”On paljon hetkiä, jolloin ihminen tuntee, ettei kukaan ole sinun puolella” – Helsinki Pride järjestetään Oslon terrori-iskusta huolimatta

Terrori-isku tapahtui Oslon Pride-viikon aikaan. Pride juhlii sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Oslon Pride ilmoitti varhain lauantai-aamuna, että Pride-kulkue perutaan, mutta ihmisiä kuitenkin kerääntyi kadulle.

– Äärimmäisen synkällä mielellä lähden kohti tulevaa Pride-viikkoa. Näihin uutisiin herääminen oli todella suuri shokki, toteaa Helsinki Priden puheenjohtaja Panu Mäenpää.

Oslossa joukkoampumisessa kuoli kaksi ja 21 ihmistä haavoittui. Osa haavoittuneista on saanut vakavia vammoja. Teko tapahtui suositun homobaarin London Pubin edustalla.

Myös Helsingissä vapaaehtoisvoimin vahvasti rakennettu Helsinki Pride on kasvanut yli 100 000 ihmisen tapahtumaksi.

– Kyllä tämä tapahtuma myös meni henkilökohtaisiin tunteisiin. Kun pohtii, ketä kohtaan tämä hyökkäys on tehty, ja vielä lähinaapurissa, Mäenpää sanoo.

Lue myös: Oslon joukkoampumisesta epäilty mies ollut yhteydessä tunnettuun ääri-islamistiin

"Vihan ei saa antaa voittaa"

Helsinki Priden järjestäjät pohtivat Mäenpään mukaan keskenään, kannattaako Pride -tapahtumaa järjestää tällaisen terroriteon jälkeen. 

– Kyllä meillä nopeasti syntyi kollektiivinen tunne siitä, että jatkamme järjestelyjä. Että jos me nyt lähdemme perumaan, annamme vihan voittaa.

Mäenpää toteaa, että traagiset tapahtumat myös osoittavat, millainen tarve Helsinki Priden työlle on.

Mäenpää kertoo, että Oslon terrori-iskun uhreja ja läheisiä muistetaan myös Helsinki Pridessa hiljaisella hetkellä. Lisäksi Norjan toimijat on kutsuttu Helsingin Pride-viikoille.

Lue myös: Floridassa yksi kuoli, kun lava-auto ajoi Pride-kulkueessa jalankulkijoiden päälle

Pride-kulkueen turvallisuutta kiristetään

Terrori-isku näkyy myös käytännössä turvallisuusjärjestelyissä.

– Arvioimme turvallisuussuunitelman uudestaan poliisin kanssa, sanoo Mäenpää.

Pride-kulkuetta on Mäenpään mukaan odotettu kovasti, sillä koronaviruspandemian vuoksi kulkuetta ei ole voitu järjestää edellisvuosina.

Hänen mukaan yhteisöön kuulumisen tunne on tärkeä.

– Kun ihminen kuuluu vähemmistöön, elämässä on paljon hetkiä, jolloin tunnet itsesi ulkopuoliseksi, ja ettei kukaan ole sinun puolella.

Siksi kulkueessa mukana oleminen on monelle tärkeää.

Lue myös: Jade Nyström: "Perhe on voimavarani"

Vihapuhetta tänä vuonna erityisen paljon

Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat Suomessa parantuneet viime vuosina, vihapuhetta on edelleen paljon.

– Täytyy sanoa, että tänä vuonna on tullut erityisen paljon ikäviä kommentteja. Paljon on joutunut käymään keskustelua siitä, että yhdenvertaisuus ei ole keneltäkään pois.

Mäenpää päättelee, että kahden vuoden hiljaiselo koronan vuoksi on ehkä vaikuttanut tämän vuoden vihapuheen suureen määrään.

Lue myös: "Ampuminen, lopettakaa juominen, menkää ulos" – näin silminnäkijät kertovat Oslon yöllisestä baariammuskelusta

Vähemmistöihin kuuluvat enemmän viharikosten kohteena

Rikosuhripäivystyksen mukaan viharikoksia kohdistuu keskimääräistä enemmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

– Joissain lakimuutoksissa olemme päässeet eteenpäin, mutta joissain on vielä paljon tekemistä, kuten translaissa, sanoo Mäenpää.

Priden puheenjohtajan mukaan suurin työ on asennemuutoksessa.

– Tärkeää olisi ymmärtää, että me emme puhu mistään ideologiasta, vaan ihan tavallisista ihmisistä ja siitä, että olemme kaikki yhtä arvokkaita.

Mäenpään mukaan tämä tuntuu usein unohtuvan julkisessa keskustelussa, jossa on usein vastakkainasettelua.

Mikä on viharikos?

Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:n määritelmän mukaan viharikos tarkoittaa mitä tahansa rikosta, joka kohdistuu ihmiseen sen takia, että rikoksen uhri kuuluu johonkin vähemmistöryhmään, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan kohdistuu rikosmuodoista eniten uhkauksia ja pahoinpitelyjä, ja motiivina on usein henkilön seksuaalisen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, kehon sukupuolitetut piirteet tai suhde- ja perhemuoto.

Viharikokselle ei ole itsessään mitään omaa määritelmää rikoslaissa, mutta jos kyseessä on vihamotiivi, se voi koventaa rangaistusta. Syrjintä on kielletty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa.

Norjan iskun epäillystä tiedetään tähän mennessä, että tekijä on 42-vuotias Norjan kansalainen, joka on syntyisin Iranista. Hän on tuttu Norjan turvallisuuspoliisille.

Lue myös: Päivi Räsänen hyökkää taas Prideä vastaan: "Savuverhon takana ovat biologiselle todellisuudelle vieraat lakihankkeet"