Onko uusista liikennemerkeistä ollut hyötyä? "Niitä en ole nähnyt käytettävän missään"

Kysymys: Ovatko jotkin tietyt vuonna 2020 tieliikennelakiuudistuksessa muuttuneet liikennemerkit olleet erityisen hyvä uudistus?

Vastaus: Omakohtaisten kokemusteni perusteella parhaat uudistukset liittyvät merkkien havaittavuuden parantamiseen, järkevien vaihtoehtoisten toimintatapojen mahdollistamiseen sekä tulkintojen yhdenmukaistamiseen.

Tieliikennelaki uudistui kesällä 2020. Uudistuksen yhteydessä tuli joitakin uusia liikennemerkkejä. Samassa yhteydessä moni aiemmin olemassa ollut merkki sai pienen kasvojenkohotuksen.

Lue myös: Uudet liikennemerkit ovat suomalaisfirman 6 vuoden uurastuksen tulos: "Millejä on viilattu enemmän kuin missään muussa työssäni"

Vaikka lain voimaantulosta on kohta kulunut kolme vuotta, en ole esimerkiksi ajokaistojen yhdistymisestä tai vähimmäisnopeudesta kertovia liikennemerkkejä vielä nähnyt käytettävän missään. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sellaisia jossain voisi olla – ne eivät ole vaan osuneet omille reiteilleni.

Osa uudistuksista ei vaikuttanut ajamiseen mitenkään, osa vaikutti positiivisesti ja osa taas ei ihan niin positiivisesti. Nyt keskityn kuitenkin otsikossa esitetyn kysymyksen mukaisesti vain niihin muutamiin liikennemerkkeihin, jotka ovat mielestäni sujuvoittaneet liikenteessä liikkumista tai auton käyttöä.

Aiempaa räikeämpi väritys korostaa päättymismerkkejä

Aiemmin liikennemerkit C33 eli ”Nopeusrajoitus päättyy”, C35 eli ”Nopeusrajoitusalue päättyy” ja C40 eli ”Pysäköintikieltoalue päättyy” olivat hankalia havaita. Tämä johtui oikeastaan kahdesta eri asiasta: huomaamattomasta harmaavalkoisesta värityksestä ja siitä, että kyseisiä merkkejä piti poikkeuksellisesti etsiä tien vasemmasta reunasta.

Nykyisen tieliikennelain myötä toinen ongelmista tuli korjattua: nämä ko. rajoitusten tai kieltojen päättymistä ilmaisevat merkit päätettiin siirtymäajan puitteissa muuttaa värikkäämmiksi – keltapohjaisiksi. Tämä helpottaa merkkien havaitsemista huomattavasti, vaikka ne nykyäänkin ovat pääasiassa tien vasemmalla puolella.

Pysäköinnin alkamisajan osoittamisvelvollisuus

Lakimuutoksen myötä tuli mahdolliseksi osoittaa pysäköinnin alkamisaika myös muilla tavoilla kuin pysäköintikiekolla paikoissa, joissa tätä lisäkilvillä H19.1. tai H19.2 edellytetään.

Uuden sanamuodon mukaan pysäköinnin alkamisaika on osoitettava ”selkeästi havaittavalla tavalla”. Tämä sanamuoto on tuonut helpotusta autoilijan arkeen, koska nyt pysäköinnin alkamisajan voi ilmoittaa perinteisen tai sähköisen pysäköintikiekon lisäksi esimerkiksi kirjoittamalla se paperilapulle.

Tämän olen itse kokenut hyväksi uudistukseksi liikkuessani aika-ajoin vierailla autoilla, joista ei aina löydykään pysäköintikiekkoa, kun sitä tarvittaisiin. Nyt ongelma on ratkaistavissa helposti esimerkiksi kaivamalla lompakosta ostoskuitti ja kirjoittamalla saapumisaika sen taakse.

Lue myös: Moottoripyöräilijä pysäköi kahden tunnin kiekkopaikalle klo 13.45, sai parkkisakon klo 14.06 – yksi olennainen juttu unohtui

Lapun sijoituksessa kojelaudan päälle tulee olla hieman tarkempi kuin pysäköintikiekon kanssa. Heppoinen paperilappunen kun saattaa pudota kojelaudan päältä ilmavirran vaikutuksesta ovea kiinni lyötäessä tai auton puhaltimen käynnistyessä tuuletustoiminnon tai polttoainetoimisen lisälämmittimen käytön yhteydessä.

Edellisen aikarajoituksen aikana käytetty pysäköintiaika

Toinen samaisiin lisäkilpiin (H19) liittyvä parannus tuli lain voimaantultua, korjauspaketin myötä. Pysäköintikiekon käyttöön ja pysäköinnin aikarajoituksiin liittyvä lainsäädäntö ei aiemmin ollut yksiselitteinen, jonka vuoksi sitä tulkittiin eri puolella Suomea eri tavoin. Näin asian ei tietenkään kuulu olla.

Korjauspaketin valmistelun yhteydessä hallituksen esitykseen HE 17/2020 kirjattu tulkinta selvensi asiaa: ”Kun enimmäisajan rajoitus tulee uudelleen voimaan esimerkiksi seuraavan vuorokauden puolella, edellisen aikarajoituksen aikana käytetty aika ei vähennä pysäköintiaikaa.”

Täsmennys on hyvä, mutta ehdottomasti selkeämpää olisi vielä ollut, jos korjauspaketin yhteydessä hallituksen esitykseen kirjattu tulkinta olisi kirjattu suoraan lakitekstiin. Havainnollistan asiaa esimerkillä:

Kuljettaja pysäköi keskiviikkona kello 18.45 pysäköintipaikalle, jolla on arkisin kello 8–22 välisenä aikana voimassa 4 h-aikarajoitus pysäköinnin alkamisajan osoittamisvelvollisuudella. Hän asettaa parkkikiekkoon kello 19.00. Edellä mainitun, hallituksen esitykseen 17/2020 kirjatun tulkintatavan puitteissa pysäköinti on sallittu seuraavaan arkipäivään klo 12 saakka.

Lue myös: Tyhmentävätkö parkkisovellukset autoilijoita? Tarkkaamaton tohelo voi maksaa pysäköintinsä turhaan ja saada vielä valvontamaksunkin