Jättiläismäinen tietovuoto on tuonut julkisuuteen veroparatiisimaihin perustettuja yhtiöitä ja niiden omistajia ympäri maailmaa. Yle kertoo, että satojen toimittajien laajassa yhteistyöprojektissa asiakirjoja on tutkittu kuukausia. Suomesta mukana ovat Ylen MOT ja Spotlight.
Aineistossa on Ylen mukaan myös satoja suomalaisnimiä. Sunnuntaina julkisuuteen tulleet ensimmäiset asiakirjat tietovuodosta keskittyivät paljastuksiin muun muassa finanssikonserni Nordeasta ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiristä.
Miksi veroparatiisimaihin perustetaan yhtiöitä?
Keskeisin syy on, että omaisuutta halutaan piilotella. Globaalisti omaisuus halutaan usein salata, jos piilotetut varat on saatu rikollisesta toiminnasta, esimerkiksi huumekaupasta, ihmiskaupasta tai korruptiosta.
Veroparatiiseihin sijoittamalla verojen välttäminen tulee luonnollisena osana, mutta verojen välttely ei ole usein ainut syy. Arvioiden mukaan Suomessa verojen välttely on kuitenkin keskeisin syy perustaa yhtiö veroparatiisiin.
Mikä on veroparatiisimaa?
Veroparatiisimailla on perinteisesti tarkoitettu maita, joissa verotuksen taso on alhainen tai verotusta ei ole ollenkaan. Sen lisäksi veroparatiisimaissa omaisuuden on voinut salata, eikä muiden maiden veroviranomaisilla ole ollut mahdollisuutta saada tietoja kansalaistensa omaisuudesta.
Milloin toiminnasta tulee laitonta? Veroparatiisiyhtiön omistaminen tai perustaminen ei ole laitonta. Jokaisella on vapaus perustaa yhtiö minne tahansa. Touhusta tulee laitonta siinä vaiheessa, kun ei ilmoiteta tuloja tai varoja, joista pitää maksaa veroja. Usein veroparatiisimaissa olevia yhtiöitä käytetään myös muuhun rikolliseen toimintaan.
Millaisia yritysrakennelmia veroparatiisiyhtiöillä on?
Usein omistuksia ketjutetaan. Todellinen omistaja häivytetään esimerkiksi siten, että suomalainen on perustanut yhtiön Luxemburgiin ja luxemburgilainen yhtiö puolestaan omistaa veroparatiisissa yhtiön, ja yhtiön omistus siirretään maassa asuvan henkilön nimiin. Tuotot tulevat kuitenkin todelliselle omistajalle.
Juttua varten on haastateltu eläkkeellä olevaa verotusneuvosta Markku Hirvosta ja kansainvälisen vero-oikeuden professoria Marjaana Helmistä.