Tutkijat ovat havainneet täysin tuntemattoman kohteen avaruudessa. Kohde lähetti poikkeuksellisen voimakasta radiosignaalia kolme kertaa tunnissa kahden kuukauden ajan. Tuoreen tutkimuksen mukaan kyseessä voi olla teorioissa ennustettu tähti, jota ei ennen ole havaittu.
Vasta perustutkintoa suorittanut opiskelija Tyrone O'Doherty havaitsi viime vuonna Maan galaktiselta takapihalta, 4 000 valovuoden päästä tulevan voimakkaan radiosäteilyn.
Hän teki havainnon kehittämällään uudella tekniikalla vuonna 2018 kerätystä säteilystä. Tutkimus aiheesta julkaistiin tällä viikolla arvostetussa Nature-tiedelehdessä.
– On jännittävää, että löytämäni lähde on osoittautunut niin omituiseksi kohteeksi, O'Doherty sanoo Curtinin yliopiston tiedotteessa.
Australian autiomaassa tehtyjen havaintojen mukaan kohde oli sillä hetkellä taivaan voimakkain radiosäteilyn lähde.
Tutkijoiden hämmästykseksi kaksi kuukautta kestänyt säteily oli myös säännöllistä.
– Tiedämme pulsareista, jotka ovat radiolähteitä, jotka syttyvät ja sammuvat hyvin nopeasti muutaman kerran sekunnissa. Tiedämme myös räjähtävistä tähdistä ja siitä, että ne muuttuvat kuukausien aikana, sanoo radioastronomi, tutkimuksen päätutkija Atasha Hurley-Walker Curtinin yliopistosta.
– Mutta se, että löytää jotain, joka syttyy ja sammuu kellontarkasti kerran 20 minuutissa, oli todella odottamatonta, päätutkija jatkaa.
Lue myös: SpaceX:n raketti on törmäämässä Kuuhun
Vaihtoehtona pitkäkestoinen magnetaari
Toistaiseksi ei ole tarkkaan tiedossa, mistä säteily tulee. Kyseessä voisi tutkijoiden mukaan olla ”pitkäkestoinen magnetaari” eli erittäin voimakkaan magneettikentän omaava neutronitähti. Neutronitähdet ovat romahtaneiden tähtien tiiviiksi pakkautuneita ytimiä.
Pitkäkestoinen magnetaari pyörii huomattavasti hitaammin normaaliin pulsariin nähden.
Pyörimisvauhti määrittää maahan tulevan säteilyn välin.
- Katso asiasta havainnollistava video artikkelin yläosasta!
– Tällaisten kohteiden olemassaolo oli ennustettu teorioissa: niitä kutsutaan pitkäkestoisiksi magnetaareiksi. Mutta kukaan ei koskaan odottanut löytävänsä sellaista. Luulimme, että ne olisivat harvinaisia, näkymättömiä tai et vaan koskaan voisi nähdä sitä, sanoo Hurley-Walker.
– Eikä varmasti kukaan odottanut sen olevan niin kirkas, että opiskelija voisi löytää sen projektissaan.
Havaintojen selvittämisessä oli vuosien työ ja tutkimus aiheesta julkaistiin tällä viikolla.
Nyt kohde ei enää tuiki, mutta vastaavia halutaan löytää lisää.
– Jos voimme löytää näitä ja katsoa heti niitä avaruus- ja radioteleskoopeilla ympäri maailman, ja tarkastella tietoja, kun kohteessa tapahtuu jotain, voimme ymmärtää, mitä kohteet ovat, Hurley-Walker sanoo.