Osaatko toimia, jos näet epilepsiakohtauksen? Tapaukset kuormittavat pääkaupunkiseudun ensihoitoa ja päivystystä

Epileptinen kohtaus on tutkimuksen mukaan hyvin yleinen ensihoitotehtävien ja päivystyskäyntien syy, HUS kertoo tiedotteessaan. 

European Journal of Neurology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin entisen HYKS-sairaanhoitoalueen eli pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien yli 16-vuotiaiden epäiltyjen epileptisten kohtausten vuoksi toteutuneet ensihoidon tehtävät, päivystyspoliklinikkakäynnit ja sairaalahoitojaksot. 

Aineisto koottiin neljän vuoden ajalta ensihoidon sekä HUSin ja Helsingin kaupungin tietojärjestelmistä.

Epäily epileptisestä kohtauksesta johti tutkimusaikana yli 14 000 ensihoitotehtävään, mikä vastasi 3,3 prosenttia ensihoidon kaikista tehtävistä. 

Hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat tunnistivat potilaan oireet epileptiseksi kohtaukseksi kolmessa tapauksessa neljästä.

Lue myös: Lääkkeiden saatavuushäiriöt pahentuneet: "Pitkät hoitojonot venyvät turhasta syystä"

Osa potilaista kieltäytyi ambulanssikyydistä sairaalaan

Tutkimuksen perusteella epileptisten kohtausten aiheuttama kuormitus oli suurinta ensihoidossa, mutta lähes 40 prosentissa tapauksista potilas ei lopulta tarvinnut ambulanssikuljetusta sairaalaan tai kieltäytyi siitä itse.

Päivystyspoliklinikoille kirjattiin silti yli 11 000 käyntiä epileptisen kohtausten vuoksi. 

Lähes kaksi kolmasosaa epileptisen kohtausten vuoksi hoidetuista potilaista oli miehiä, joiden keski-ikä oli noin 50 vuotta.

Lue myös: Kesken kauppareissun pimeni: Amerikkalaisnainen päätyi ensiapuun teinien somepilan vuoksi

Lisää keinoja hoidon oikeaan kohdentamiseen

Tehohoitoa vaati tutkimuksen perusteella alle kahdeksan prosenttia sairaalahoidetuista potilaista. 

Hoitoketjusta aiheutuivat vuosittain 6,8 miljoonan euron kustannukset, jotka vastaavat 0,5 prosenttia tutkimusalueen erikoissairaanhoidon menoista.

– Tutkimus osoittaa, että hoitoketjun tehostamiseksi tarvitaan lisää tietoa epileptisen kohtauksen tunnistamisesta, LT, neurologian erikoislääkäri Leena Kämppi HUSin Neurokeskuksesta toteaa tiedotteessa. 

– Tärkeää olisi kohdistaa terveydenhuollon resurssit oikein ja tarjota kiireellistä hoitoa sitä tarvitseville potilaille. Olennaista on tunnistaa myös ne potilaat, jotka eivät tarvitse hoitoa, vaan joilla on kyse tavanomaisesta epilepsiasairauteen liittyvästä kohtauksesta.

Lue myös: Kun Marin piti saada lisää elintärkeää epilepsialääkettään, apteekissa myytiin eioota – nyt lääkettä pitää etsiä ympäri Suomea

Osaisitko itse toimia?

Miten moni kansalainen sitten osaisi toimia oikein kohdatessaan epilepsiakohtauksen saaneen?

Epilepsialiitosta todetaan, että ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja, vaan jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Tärkeää on pysyä rauhallisena ja varmistaa, ettei kohtauksen saanut vahingoita itseään.

Jos epilepsiaa sairastavan henkilön kouristaminen kestää yli viisi minuuttia, kohtaus uusiutuu ennen kuin hän on toipunut edellisestä kohtauksesta tai auttaja ei tiedä, miten toimia, on soitettava hätänumeroon 112. 

SPR:n ohjeiden mukaan kouristusliikkeitä ei pidä yrittää estää tai tukahduttaa, mutta on kuitenkin huolehdittava siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.

Kun kouristukset loppuvat, auttajan on tarkistettava, hengittääkö autettava normaalisti. Lisäksi hänet on käännettävä kylkiasentoon.

–Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista, että autettava on täysin toipunut, ennen kuin jätät hänet, SRP ohjeistaa.

– Soita hätänumeroon 112, jos henkilö ei toivu tai on loukkaantunut kohtauksen aikana, Epilepsialiitto vielä neuvoo.

Lue myös: Labradorinnoutaja Peppi on autistiselle Helmille korvaamaton apulainen – tällainen on Suomen ensimmäinen sosiaalisen tuen koira