Päihteitä käyttävien äitien kuntoutusmäärät romahtivat – suurimpana syynä kuntien taloustilanne: "Äitejä lähetetään meille liian myöhään"

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus on laskenut romahdusmaisesti Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tarjoamissa kuntoutuspaikoissa. Liiton mukaan tämä johtuu pitkälti kuntien taloustilanteesta.

ETKL:n Pidä kiinni -ensikotien ympärivuorokautisista kuntoutuspaikoista on syksyllä ollut käytössä vain alle puolet. Kuntoutujien määrä ei välttämättä poikkea paljoa aiemmista vuosista, mutta kuntoutusjaksot ovat olleet normaalia lyhyempiä.

– Se kertoo useimmiten siitä, että maksusitoumusta ei ole saatu jatkettua. Kun meillä yleisimmin ollaan yli puoli vuotta, jopa vuoden, nyt monet ovat olleet vain kolme kuukautta. Vain pitkä hoito takaa hyvän tuloksen. Nyt on näkynyt myös se, että äitejä lähetetään meille liian myöhään, sanoo ETKL:n kehittämispäällikkö Maarit Andersson.

Andersson muistuttaa, että samaan aikaan, kun muissa Pohjoismaissa huumeiden käyttö on korona-aikana vähentynyt, Suomessa se on lisääntynyt.

Lue myös: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: "Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisiä huumeita"

Raskausaika otollinen elämänmuutokselle

Päihteitä käyttävien äitien kuntoutus aloitetaan yleensä jo raskausaikana. Tänä vuonna harvoista ETKL:n kuntoutukseen tulijoista vain joka kolmas on raskaana, muut ovat ehtineet jo synnyttää ennen kuntoutuksen aloittamista.

– Lähes poikkeuksetta tämä tarkoittaa sitä, että äidin päihteiden käyttö on jatkunut pitkään vielä raskausaikanakin. Surullista on, että usein äidit ovat itse havahtuneet ja halunneet lopettaa päihteiden käytön ja tehdä elämänmuutoksen, mutta ilman ammattilaisten tukea se ei ole onnistunut, Andersson toteaa.

Hänen mukaansa raskausaika on aivan olennainen aika puuttua tilanteeseen, koska se on vauvalle erittäin tärkeää aikaa.

– On ihan tutkittua tietoa, että nainen on raskaana ollessaan sellaisessa psyykkisessä tilassa, että erilaiset elämänmuutokset ovat paremmin mahdollisia, Andersson mainitsee.

Neuvolat avainasemassa

ETKL:n pitkäaikaisseuranta näyttää, että kaksi kolmasosaa pitkässä kuntoutuksessa olleista äideistä on jättänyt päihteet ja pysynyt lapsen kanssa yhdessä.

– Toiveenamme on, että päihteitä käyttäviä äitejä ohjattaisiin matalalla kynnyksellä kuntoutukseen. Neuvolathan tässä ovat avainasemassa, Andersson mainitsee.

Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta kertoo, että kuntien oma päihdekuntoutus on yleistynyt. Kunnat myös aiempaa useammin ostavat tätä palvelua yksityiseltä toimijalta.

– Koronan myötä kuitenkin päihdepalvelut muutettiin monissa kunnissa etäpalveluksi, eivätkä päihdeongelmaiset vanhemmat pystyneet kiinnittymään tämänmuotoiseen palveluun, Puustinen-Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että päihderiippuvaisia vanhempia pyritään kunnissa auttamaan kaikin tavoin.
– Minun on hirveän vaikea ajatella, että päihderiippuvaiselle äidille ei annettaisi kunnassa apua, jos hän on sitä halukas vastaanottamaan.

Päihderiippuvaisia äitejä niin ikään kuntouttavassa Päihdesairaalassa asiakaskatoa ei ole havaittu, kertoo laitos- ja vaativien erityispalveluiden johtaja Timo Väisänen.

– Laitoshoidon käytössä oli pientä notkahdusta maalis–huhtikuussa, mikä johtui varmasti siitä, että asiakkaat eivät uskaltaneet tulla koronan pelossa hoitoon. Mutta sen jälkeen emme ole samanlaisia huomioita tehneet, Väisänen sanoo.

Hänen mukaansa kunnat lähettävät kuitenkin nykyään asukkaitaan laitoshoitoon selkeästi nihkeämmin kuin aiemmin.

– Monissa kunnissa pyritään tulemaan toimeen avohoidon keinoilla hyvinkin pitkään.

Lue myös: Vauva sai huumeiden korvauslääkkeitä – vanhemmat tuomittiin törkeästä vammantuottamuksesta