Peilit avaruuteen ja rikkiä ilmakehään: Ilmastonmuokkaus tuottaa hulluja ideoita maapallon viilentämiseksi

Ilmaston viilentämiseksi on kehitetty keinoja, jotka kuulostavat kuin suoraan scifi-elokuvasta. Mutta voivatko ne olla ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi?

Päästövähennykset löntystävät, lämpöennätyksiä rikotaan maailmanlaajuisesti ja yhä tuhoisammista sään ääri-ilmiöistä on tullut pelottavan tuttuja vieraita. 

Ilman radikaalia käännettä maapallon lämpeneminen uhkaa karata yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan

Yhtenä vastauksena ilmaston viilentämiseksi on pohdittu geoengineeringiä eli suomeksi ilmastonmuokkausta.

Se tarkoittaa sitä, että jollain tarkoituksellisella tavalla koitetaan muuttaa ilmastoa ja hillitä kasvihuonekaasuista johtuvaa ilmaston lämpenemistä, tarkentaa tutkimusprofessori Tommi Ekholm ilmatieteen laitokselta. 

Ilmastonmuokkaus tekee siis tuloaan, kun keinot alkavat käydä vähiin. Siksi ihmiset ovat keksineet toinen toistaan hullumpia ideoita ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. 

Jättimäisiä peilejä avaruuteen 

Yksi tunnetuimmista ehdotuksista on peilien lisääminen avaruuteen. On siis ehdotettu, että avaruuteen, Maan ja Auringon väliin, lisättäisiin suuret peilit, joiden avulla voitaisiin säädellä tulevaa säteilyä. 

Ekholm ei ole varma voisiko peilien asettaminen avaruuteen toimia. 

– Se on todennäköisesti todella kallista. Peilejä tarvitaan paljon ja ne pitäisi asettaa todella kauas. Tietyssä kohtaa Maan ja Auringon välissä ne pysyisivät kuitenkin paikoillaan, joten se on teoriassa mahdollista. 

Rikin suihkuttaminen ilmakehään

Hyvin suuret ja räjähdysmäiset tulivuorenpurkaukset päästävät rikkiyhdisteitä stratosfääriin parinkymmenen kilometrin korkeudelle, minkä jälkeen maapallon globaali lämpötila tipahtaa.

Edellinen tarpeeksi suuri ja räjähdysmäinen purkaus oli tulivuori Pinatubon purkaus Filippiineillä vuonna 1991.

Silloin rikkiyhdisteet muodostivat pienhiukkasia korkealle ilmakehään ja ne heijastivat auringon säteilyä avaruuteen viilentäen maapallon lämpötilaa.

Lämpötila palasi kuitenkin normaaliksi parin vuoden jälkeen tapahtumista.

Onkin ehdotettu, voisiko rikkiä tai jotain muuta ainetta ruiskuttaa ilmakehään jatkuvasti, vuosikymmenistä toiseen.

Ekholmin mukaan rikkiyhdisteiden levittäminen yläilmakehään olisi halvempi ja helpompi vaihtoehto kuin peilien asettaminen avaruuteen. 

– Sillä kyllä pystysi hillitsemään keskilämpötilan nousua. Mutta on vaikea ennustaa, mitä muita vaikutuksia sillä olisi, joten se on hyvin riskialtis vaihtoehto.

Pilvien valkaiseminen

Viilennykseksi on ehdotettu myös pilvien valkaisua.

Injektoimalla merivettä ilmaan pystytään tekemään pilvistä valkoisempia, minkä avulla pilvet heijastavat enemmän auringonvaloa takaisin avaruuteen, Ekholm kertoo.

Tätä kautta maanpinnalle tuleva Auringon säteilyn määrä pienenisi.

– Tässä on vain tuttu riski, eli emme tiedä tarkkaan, miten tämä vaikuttaisi paikalliseen ilmastoon eri puolilla maailmaa. 

Ekholmin mukaan pilvien valkaisua on tutkittu simulaatiossa, joka osoitti, että vaikka toimenpide tapahtui Tyynellämerellä, sen vaikutukset näkyivät myös Euroopan ilmastossa.

Sivuvaikutukset pelottavat

Ilmastonmuokkaukseen suhtaudutaan varauksella. Ekholm korostaa, että sivuvaikutukset voivat kohdistua hyvällä tai huonolla tavalla eri puolille maapalloa. 

– Se on selkeä ongelma, koska me emme voi tarkkaan ennustaa näiden menetelmien seurauksia. Sen takia siihen suhtaudutaan varovaisesti.

Ilmastonmuokkaus koittaa hoitaa oiretta eikä tautia. Jos ilmastonmuutoksen syy on kasvihuonepäästöt, muokkaaminen ei tartu siihen juurisyyhyn vaan pelkkiin oireisiin, Ekholm avaa. 

Hän uskoo, ettemme joudu sellaiseen tilanteeseen, että näitä hulluimpia ideoita tultaisiin käyttämään. 

– En näe näitä ensisijaisena keinona, mutta on hyvä pitää jonkinlainen kortti takataskussa.

Hän itse kertoo olevansa optimistinen, koska kehitys päästöjen vähentämiseksi on ollut nopeaa.

– Kymmenessä vuodessa on tullut tuulivoimaloita, aurinkopaneeleja ja sähköautoja sellaisella vauhdilla, joka vaikutti kymmenen vuotta sitten epärealistiselta. Päästöt on saatu monessa maassa jo laskemaan ja maailmanlaajuisestikin niiden kasvu on hidastunut. Ehkä lähivuosina nekin kääntyvät lasku-uralle.

Lue myös:

    Uusimmat