Pikku-Huopalahden murha, Kokkolan sivullisen teloitus, Oulun kaksoissurma... – tänä vuonna ampuma-asetta on käytetty poikkeuksellisen monessa henkirikoksessa

Tilastollisesti muutos on selkeä, sillä viime vuonna ampuma-asetta käytettiin koko vuoden aikana yhteensä kuuteen henkirikokseen ja edellisvuonna yhdeksään. 

Tieto ilmenee MTV Uutisten Keskusrikospoliisilta (KRP) pyytämästä tilastosta. 

KRP:n mukaan aseilla tehdyt rikokset ovat muuttuneet kaikkiaan vakavammiksi.

– Esimerkiksi törkeiden ampuma-aserikosten määrä on noussut kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi, viime vuonna niitä kirjattiin 130, kertoo rikosylikonstaapeli Mikko Marttila KRP:n tiedusteluosastolta.

– Sama trendi on nähtävissä myös lievemmissä tekomuodoissa eli perusmuotoisissa ampuma-aserikoksissa ja ampuma-aserikkomuksissa.

Huhti-toukokuussa viisi kuolonuhria

Kevään aikana tapahtuneista henkirikoksista ainakin Helsingin Lehtisaaressa epäiltyyn tappoon ja Pikku-Huopalahdessa epäiltyyn murhaan liittyi molempiin ampuma-ase. 

Kokkolassa puolestaan täysin sivullinen mies ammuttiin lastenlastensa nähden keskellä kirkasta päivää.

Ampuminen tapahtui ohiajavasta autosta ja ampuja erehtyi henkilöstä. Hänen tarkoituksenaan oli ampua toinen mies, jonka kanssa hänellä oli riitaa.

Kaikki edellä mainitut henkirikokset tapahtuivat viime huhtikuussa.

Toukokuun alussa Oulusta löytyi mies ja nainen ammuttuina, teoista epäillään 31-vuotiasta miestä.

Tiukempi linja voisi tehota

KRP:n mukaan aserikoksista noin neljännes kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja noin joka viides liittyy väkivaltarikoksiin. Poliisi on huolissaan tilanteesta.

Marttila nostaa esiin vuonna 2020 eduskuntaan viedyn lakialoitteen, jonka mukaan luvattoman ampuma-aseen hallussapito julkisella paikalla tai ajoneuvossa katsottaisiin jatkossa törkeäksi ampuma-aserikokseksi.

Luvattomien aseiden kuljettaminen yleisillä paikoilla siis koventaisi rikosnimikettä ja myös rangaistusta.

– Lakimuutos noudattaisi muiden Pohjoismaiden linjaa. Lakimuutoksella arvioitaisiin olevan ennalta estävää vaikutusta, kun aiemman sakkorangaistuksen sijaan aseen hallussapidosta julkisella paikalla seuraisi sakkojen sijaan vankeutta, Marttila sanoo.

– Samalla poliisi saisi salaisia pakkokeinoja käyttöön selvitellä laittomien aseiden kauppaa. Tämä ja julkisuudessa ollut suunnitelma 500 poliisin lisäyksestä parantaisivat ampuma-aseisiin liittyvää tilannetta.

 Kolmannes takavarikkoaseista pistooleja

Reilu kymmenen vuotta sitten Suomen ampuma-aselainsäädäntö tiukentui ja suuri osa aseiden osista päätyi luvanvaraisiksi. Osa Euroopan maista seurasi perässä vuonna 2017, kun direktiivi tiukensi lakia.

Tyypillisin ampuma-aserikos koskeekin tällä hetkellä Suomessa luvatonta aseen osaa. Kolmannes viranomaisten takavarikoimista laittomista aseista on viime vuosina ollut pistooleita ja harvempi kuin joka kymmenes on ollut kaasuase.

– Kaikista kansalaishavainnoista ei kirjaudu rikosilmoitusta tilanteissa, joissa joku esimerkiksi näkee ohimennen aseella uhkailua tai muita aseenkäyttötilanteita, Marttila sanoo.

Näissä tapauksissa aseet eivät päädy myöskään poliisin haltuun. 

 Lue myös: Käräjäoikeus tuomitsi Puotilan ampujan 10,5 vuodeksi vankeuteen taposta – surmaan liittyi paniikinomaisia piirteitä ja toivottomuutta

Mustasukkainen mies tappio vaimonsa ilmakiväärillä lähietäisyydeltä – vetosi siihen, että eihän ilmakon luotiin ihminen kuole

Mediat: 4-vuotias ampui vahingossa 1-vuotiasta veljeään Texasissa

Poliisi ampui käsiasetta kanniskellutta miestä Salossa – kysessä oli poliisin mukaan kuula-ase