Kulununeen viikon pääuutinen kotimaan politiikassa oli kansanedustaja Mika Niikon (ps.) eroaminen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Syynä oli Niikon Twitterissä julkaisema Ukraina-kannanotto. Uutisaamun Pöllöraatilaisten mielestä tapauksesta virinnyt keskustelu oli odotettua, eikä puolueella ollut muuta vaihtoehtoa, kuin nostaa Niikon tilalle entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Linda Pelkosen mielestä tapauksesta seurannut laajempi reaktio oli ymmärrettävä jo pelkästään Suomen lähihistoriaa vasten.
– Meillä on koko suomettumisen historia kuitenkin tässä aika lähellä. Tavallaan sellaiset Venäjän pussiin pelaavat tviitit eivät herätä suosiota, ylen politiikan toimittaja toteaa.
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari korostaa, että Niikon tviitti ei ollut pelkän rivikansanedustajan huolimaton letkautus, vaan tviitti tuli arvovaltaiselta paikalta: ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta.
– Siinä mielessä kyllä todella harkitsematon tviitti, Junkkarinen toteaa.
MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päälikkö Eeva Lehtimäki on samoilla linjoilla. Lehtimäen mielestä Niikon tviitin ajoitus oli ”aivan onneton.”
– Jos joku ukrainalainen tai eurooppalainen poliitikko rupeaisi tuossa asemassa rajoittamaan suomalaisten turvallisuuspoliittista liikkumavaraa… Hirveä mekkala olisi noussut täällä Suomessa.
Miten käy Niikon poliittisen uran?
Niikon tiistaina julkaisemaan tviittiin jälkeen tilanne eteni nopeasti, sillä jo samana iltana Niikko ilmoitti eroavansa puheenjohtajan paikalta. Hän oli toki jo sitä ennen ehtinyt poistamaan kohua herättäneen tviitin ja pahoittelemaan ilmaisuaan.
Paine kasvoi kuitenkin liian suureksi.
– Se oli kiinnostavaa. Yleensä perussuomalaisilla on vähän niin kuin selkäydinreaktio asettua siilipuolustukseen, jos ulkopuolelta hyökätään… Mutta nyt sitä ei tapahtunut, Junkkari analysoi.
Lue myös: Mika Niikko kertoo viimeisistä hetkistään valiokunnan johdossa: "Joimme kakkukahvit"
Pöllöraati ei ennusta Niikolle ruusuista tulevaisuutta ainakaan ulkopolitiikan saralla.
– Eihän hän ole ulkopoliitikko. Ja sinänsä hän ei pysty sitä uraa pilaamaan, kun ei hänellä sellaista ole koskaan ollutkaan, Junkkari täräyttää.
Eeva Lehtimäen mukaan merkit roikkuivat ilmassa jo ennen Niikon tviittiä.
– Se oli muulle eduskunnalle jollain tavalla viimeinen pisara. Pitkin matkaa on ihmetelty miksi perussuomalaiset nostivat Niikon näinkin vaikutusvaltaisen ja keskeisen valiokunnan puheenjohtajaksi. Aika rumastikin on minullekin puhuttu taustakeskusteluissa eduskunnassa Niikosta.
– On puhuttu siitä, että uav:n asema on romahtanut. Sen arvovalta on romahtanut. Ei enää välttämättä tuoda tällaisia kaikkein arvovaltaisimpia ja luottamusta vaativia keskusteluja enäää ulkoasiainvaliokuntaan. Vaan ne käydään tällä hetkellä, kuulemma, mieluummin puolustusvaliokunnassa, jota johtaa tällä hetkellä Ilkka Kanerva (kok.) ja jossa on erittäin kokeneita myös ulkopolitiikan osaajia. Ja sehän on aika huono merkki, Lehtimäki toteaa.
Onko perussuomalaisilla varaa pitää Halla-ahoa taustalla?
Mika Niikon paikalle nousee perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Pelkosen mielestä Halla-ahon noston taustalla on muun muassa puolueen heikko aluevaali- ja gallup-menestyminen. Halla-ahon näkyvämmän roolin toivotaan tukevan nykyistä puolueen puheenjohtajaa Riikka Purraa.
– Ehkä siellä on ymmärretty, että Purra ei pärjää yksin vaan tarvitaan Halla-aho siihen rinnalle. Halla-aho on se puolueen tähti, joka kerää isot aplodit joka ikisen puheen jälkeen. ….Ei Halla-aho voi olla syrjässä. Kyllä häntä tarvitaan puolueessa, Pelkonen arvioi.
Lue myös: Perussuomalaiset valitsi Jussi Halla-ahon ehdokkaakseen ulkoasiainvaliokunnan johtoon
Lehtimäen mukaan perussuomalaisilla ei ollut tarpeeksi valinnanvaraa Niikon korvaajaksi. Puolue saattaa jopa pedata valinnallaan tulevia presidentinvaaleja.
– Tämä on kiinnostavaa. Kyllä spekulantit ja me kaikki tässä mietimme vuoden 2024 tulevia presidentinvaaleja. Tässähän hankitaan nyt sitä ulkopoliittista pääomaa ja uskottavuutta. Sitten on hyvä asettua puolueen presidenttiehdokkaaksi, Lehtimäki pohtii.
Lue myös: Jussi Halla-aho avaa näkemyksiään Ukrainan kriisistä: "Neuvotteleminen on turhaa tai täysin moraalitonta"
Junkkari muistuttaa, että Halla-aholla on vankka kokemus Ukrainasta, joka on tällä hetkellä lähes koko maailman turvallisuuspoliittisen pohdinnan keskiössä.
– Halla-aho osaa ukrainaa. Hän on Ukrainan syvätuntija, on asunut Kiovassa ja tuntee sen maan. Harvemmin meillä on ollut uav:n johdossa puheenjohtaja, joka osaa ukrainaa, Junkkari huomauttaa.
Convoy Finland ”viikonlopun sketsiviihdettä”
Pöllöraati käsitteli myös viime viikonloppuna Helsingissä järjestettyä Suomen Convoy-mielenosoitusta.
Pöllöraadissa todettiin, että mielenosoitus sai haluamaansa näkyvyyttä, vaikka pääkaupungin ydinkeskustaa tukkineen protestoinnin ydinviesti vaikutti hajanaiselta.
2:30Nyt puhuu Convoy-mielenosoituksen tiedottaja: "Ihmisillä alkaa vain painekattila tulemaan täyteen".
Muuallakin maailmalla järjestetyn mielenosoituksen Suomi-versio saavutti raatilaisten mielestä paikoin jopa koomisia piirteitä osin humalaisen käytöksen takia.
– Olihan se vähän sellaista kaaosmaista. Siitähän tuli vähän myös semmoista sketsiviihdettä, kun ihmiset katsoivat niitä live-streameja, että mitä siellä oikein touhutaan. Sehän olikin aika koominen se itse tapahtuma, Junkkari kuvailee.
Mielenosoittajat vaativat muun muassa muutoksia polttoaineen hintaan sekä koronarajoitusten poistamista.
Pöllöraadissa huomioitiin, että polttoaineen hinta ja vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus ovat nousemassa kevään pääpuheenaiheiden joukkoon eduskunnan kevään keskusteluissa.
Katso koko keskustelu artikkelin alussa olevalta videolta.