Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että ydinkysymys hallituksen selonteossa ei ole se, liittyykö Suomi Natoon vai ei. Kysymys on se, mikä on Suomelle riittävä turva, Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa.
– Riittävä turva on sellainen, jossa me suomalaiset voimme tuntea, että tässä ei hätää ole eikä tule. Sitten siihen liittyy imagotekijä, miten meidät nähdään Suomen ulkopuolella. Ymmärretäänkö myös maailmalla, että Suomi on turvallinen paikka, kun se on tehnyt tuollaisia ratkaisuja, Niinistö sanoi.
Mahdollisesta Natoon liittymisestä suurin Suomelle saatava hyöty olisi Niinistön mukaan ennaltaehkäisevä vaikutus. Hän sanoi lähtevänsä siitä, että tämä vaikutus säilyy myös Ukrainan kriisin kohdalla.
– Tahtoo sanoa suomeksi, että Venäjä ei lähde kokeilemaan sitä. Minusta se on selvästi suurin tekijä. Toinen tekijä on imagopuoli, joka kyllä vahvistaa huomattavasti Suomen tilannetta.
Niinistö totesi, että Nato-jäsenyyttä enempää ei ole turvallisuudessa ole tarjolla.
– Sen enempää ei taida olla olemassa. Se on riittävin, ainakin.
Niinistö arvioi, että maailma voi olla jakautumassa tiiviimmin kahteen leiriin tulevaisuudessa.
– Tila niille, jotka eivät kiinteästi leireihin kuulu, saattaa supistua, Niinistö sanoi.
"Ronskinpuoleisia" rajaloukkauksia voi tulla
Venäjä on sanonut, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi sotilaallispoliittista tilannetta, mikä vaatisi vasta-askelia.
– Ne vasta-askeleet täytyy tietysti hahmottaa mahdollisimman hyvin. Sitä työtä nyt tehdään. Olen pitänyt aivan välttämättömänä, että eduskunta nyt perusteellisesti tulee tietämään nämä mahdolliset vasta-askeleet, ja sen mikä meidän vastauksemme saattaisi olla.
Niinistö ennakoi, että jäsenyys johtaisi jännitteiden kasvamiseen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Seurauksena voi olla "ronskinpuoleisia" raja- ja alueloukkauksia sekä hybridivaikuttamista, Niinistö arvioi.
– Me emme edes tiedä kaikkia hybridivaikuttamismahdollisuuksia. Varsin tärkeätkin yhteiskunnallisetkin toiminnot voivat häiriintyä.