Presidentti Sauli Niinistö vakuuttaa Suomen tukevan Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Kiovassa kansainvälisen Krim-foorumin kokouksessa puhunut Niinistö muistutti mainittujen periaatteiden sisältyvän Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitettuun Etykin-päätösasiakirjaan, joka muodostaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perustan .
– Ukrainalle tämä ei ole vain periaatekysymys vaan kovaa todellisuutta, Niinistö totesi.
Hän viittasi Viron presidentin Kersti Kalujalidin aiempaan puheenvuoroon, jossa tämä kertoi tunnelmiaan edellispäivän vierailulta Venäjän miehittämää Krimiä muusta Ukrainasta erottavalle rajalinjalle.
Ihmiset kulkivat hänen mukaansa laittoman rajalinjan yli jalan tapaamaan toisella puolella olevia sukulaisiaan ja molemmin puolin tietä varoitettiin kylteissä miinoista.
– Yhtäkkiä kuvittelin neljä- tai viisivuotiaan lapsen karkaavan vanhemmiltaan ja juoksevan pelolle poimimaan kukan. Hyvä ystävät, se oli todella pelottava tunne, Kaljulaid kuvaili.
Ukrainan aloitteesta perustetun Krim-foorumin (Crimea Platform) tarkoituksena on pitää esillä Venäjän keväällä 2014 miehittämän ja itseensä laittomasti liittämän Krimin tilannetta kansainvälisessä yhteistyössä.
Kokous alkoi ukranainalaislaulaja Jamalan esittämällä kappalella 1944, joka kertoo Krimin tataarien karkotuksesta ja jolla Ukraina voitti Euroviisut vuonna 2016.
Näyttävä kokous ärsytti Venäjää
Niinistön mukaan Helsingin päätösasiakirjan kirjaimen lisäksi olisi syytä puolustaa myös sen "henkeä" eli vastapuolien valmiutta vuoropuheluun erimielisyyksistä huolimatta.
– On rakennettava luottamusta, jotta varmistettaisiin olosuhteet, joissa kansat voivat elää todellisessa ja kestävässä rauhassa. Lyhyesti: maailma tarvitsee Helsingin henkeä, Niinistö päätti puheenvuoronsa.
Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista ei odota maanantain huippukokouksen tai Krim-foorumin toiminnan johtavan konkreettisiin muutoksiin niemimaan tilanteessa.
– Ei tämä tietenkään muuta Venäjän suhtautumista Krimiin, mutta kokous on hyvin tärkeä Ukrainan ja lännen suhteille, Moshes sanoo.
6:06
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen uskoo, että sotatoimet Ukrainassa voivat horjuttaa myös Suomen turvallisuutta
Hänen mukaansa nimenomaan Krimin tilanteeseen keskittyvä korkean tason kokous lähettää tärkeän viestin eri puolille maailmaa siitä, ettei alueen anastamista Ukrainalta ole hyväksytty poliittisesti tai oikeudellisesti. Myös Venäjän happamat reaktiot kokoukseen ovat osoittaneet, että sillä on merkitystä, Moshes sanoo.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili aiemmin tässä kuussa Krimillä ja viittasi tulevaan kokoukseen, jossa länsi hänen mukaansa ruokkii Ukrainan johtajien "uusnatsihenkistä ja rasistista" linjaa.
Ukrainan ulkoministeri Dymytro Kuleba kuittasi tuoreeltaan olevansa tyytyväinen Venäjän hermostumiseen Krim-kokouksen suhteen.
Krimin tataareja pidätetty ja vangittu
Upin Moshes kehuu erityisesti Suomea siitä, että se osallistuu monesta muusta maasta poiketen kokoukseen valtionjohtajatasolla. Muita olivat muun muassa Baltian maat ja Puola.
– Ukraina ei jätetä koskaan yksin, ja Krim on osa Ukrainaa, viestitti puolestaan EU:n puolesta Kiovaan matkustanut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven piti erityisen hyvänä sitä, että Ukrainan aloittaman Krim-foorumin puitteissa aiotaan pitää esillä miehitetyn alueen heiketynyttä ihmisoikeustilannetta.
Venäläinen tuomioistuin langetti viime viikolla neljälle Krimin tataarille 12–18 vuoden vankeustuomiot. Syynä oli kuuluminen islamilaiseen Hizb ut-Tahrir -järjestöön, joka on kielletty Venäjällä mutta sallittua Ukrainassa.
Vain päivää myöhemmin Krimillä pidätettiin mediatietojen mukaan jälleen viisi tataaria, mukaan lukien paikallinen imaami.
Arkady Moshesin mukaan tässä suhteessa Krim ei ole Venäjän turvallisuuskoneiston silmissä erikoistapaus.
Siellä, kuten muuallakin nyky-Venäjällä, pyritään seuraamaan ja nujertamaan kaikki toiminta, mikä vain haiskahtaakin hallinnon vastustamiselta ja oppositiotoiminnalta.
Ukrainassa juhlitaan huomenna tiistaina maan itsenäistymistä Neuvostoliitosta 30 vuotta sitten. Suomen Puolustusvoimat osallistuu juhlapäivän paraatiin asettamalla siihen kolmen sotilaan lippuvartion.