Julkista taloutta suunniteltaessa olisi aika irtautua puhetavasta, jossa hoivamenojen kasvun esitetään uhkaavan kansantalouden tasapainoa. Näin toteaa Teppo Kröger, jonka mukaan hoivan menot ovat yksi kymmenesosa ikääntymisen kustannuksista.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger sanoo, että hoivapalvelujen menot eivät ole todellinen uhka kansantaloudelle.
Professori kertoo asiasta sosiaali-ja terveysvaliokunnan pyytämässä lausunnossa, joka koskee valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta.
– Leimallista on, että hoivamenoja ei eritellä suunnitelmassa muista ikääntymiseen liittyvistä julkisista menoista, jolloin huomiotta jää se, etteivät hoivapalvelujen menot suinkaan aiheuta valtaosaa ikääntymismenoista vaan itse asiassa vain noin kymmenyksen niistä, toteaa Kröger.
Kröger johtaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä Jyväskylän yliopistossa.
Professori huomauttaa, että "Korkeaan ikään elävien ihmisten määrän lisääntyminen nähdään suunnitelmassa yksinomaisesti rasitteena yhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle, ei siis esimerkiksi terveydenhuollon menestystarinana tai kohteena, johon investoiminen lisää hyvinvointia yhteiskunnassa".
Uskottavuus mennyt
THL raportoi, että toissavuonna vuonna kotihoidon käyntimäärät vähentyivät peräti 2,2 miljoonalla käynnillä. Vuonna 2023 kotihoidon kattavuus laski edelleen.
– Aiemmin perusteena ympärivuorokautisen hoidon vähentämiselle on käytetty linjausta, jonka mukaan vanhuspalveluiden painopiste halutaan siirtää kotihoitoon.
– 2020-luvulla tämä peruste on menettänyt loputkin uskottavuudestaan, sillä kutistuva kotihoito ei mitenkään enää kompensoi ympärivuorokautisen hoidon nopeaa vähentymistä, sanoo Kröger.
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Suomi kaukana muista Pohjoismaista
Professorin mukaan Suomessakin tavoitteena pitäisi pitää muita Pohjoismaita.
– Tavoitteeksi on asetettava palvelujärjestelmän nostaminen pohjoismaiselle tasolle, josta se on tällä hetkellä kaukana.
– Tämä edellyttää useamman vaalikauden kestäviä määrätietoisia toimia. Vanhuspalveluista kyse on mitä suurimmassa määrin juuri sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, toteaa Kröger.
Professori myös huomauttaa siitä, että täyden työuran tehneistä eläkeikäisistä käytetään nimitystä "huollettava", on loukkaavaa.