Puhekyvyn voi menettää hetkessä: Tuhansien suomalaisten kohtalo joka vuosi

Puhekyvyn menetys on valitettavan usein infarktin seuraus.
Puhekyvyn menetys on usein seurausta aivoinfarktista. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 09.01.2013 14:18(Päivitetty 09.01.2013 15:11)

Jopa tuhannet suomalaiset vuosittain menettävät kykynsä tuottaa puhetta, kertoo HUS:in neurologian poliklinikan vs. osastonylilääkäri Sari Atula. Syynä on useimmiten aivohalvaus.

– Yleisimmin puhekyvyn menetys johtuu aivohalvauksesta. Siinä sanat katoavat ja puheen muodostus on vaikeaa, eikä henkilö löydä sanoja. Myös puheen ymmärtäminen on työlästä tai mahdotonta, HUS:in neurologian poliklinikan vs. osastonylilääkäri Sari Atula sanoo.

– Toinen häiriö, dysartria eli artikulaation häiriö, voi johtua muistakin neurologisista sairauksista. Näissä sanojen artikulointi ja selkeä puhuminen vaikeutuu ja puuroutuu, Atula selventää.

Mikä puhekyvyn menetystä aiheuttaa?

– Aivohalvaus tarkoittaa joko aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. Aivohalvauksessa puheen muodostamisen ja ymmärtämisen kannalta välttämättömin alue, vasen ohimolohko, vaurioituu. Tämä aiheuttaa äkillisen afasian, Sari Atula kertoo.

Myös tätä aluetta painava aivokasvain voi aiheuttaa hitaammin etenevää afasiaa.

– Tietenkin myös aivovamma voi aiheuttaa puhekyvyn menetyksen vahingoittaessaan puhe-aluetta, mutta kovin yleistä se ei ole.

Puhekyvyn menetyksen syy on usein neurologinen.

Joillakin epilepsiapotilailla saattaa myös esiintyä ohimenevää puhumattomuutta, liittyen epileptiseen kohtaukseen.

– Myös psykiatria tuntee tällaisia tapauksia. Lapsilla tunnetaan mutismi, jossa lapsi lakkaa puhumasta. Eli puheen menetys ei välttämättä ole neurologisista syistä johtuvaa, Atula sanoo.

Atulan mukaan puhekyvyn menetys aivohalvauksissa on melko yleistä. Aivohalvauksia esiintyy Suomessa vuosittain noin 14 000 potilaalla, ja niistä noin 75 % on aivoinfarkteja.

– Voisi sanoa, että heistä tuhannet kärsivät puheentuoton ongelmista, Atula sanoo.

Toipuminen on vaikeaa

Puhekyvyn menetys ei useinkaan ole vain tilapäistä, kun on kyse isosta aivohalvauksesta. Pienessä häiriössä tilanne on toinen.

– Lyhytkestoisesta aivoverenkiertohäiriöstä johtuneesta puhehäiriöstä voi toipua. Lyhytkestoiseksi häiriöksi katsotaan sellainen, mikä on jo vuorokaudessa ohi, Atula kertoo.

– Mutta tiedän tapauksen, jossa henkilö oli monta viikkoa oikeastaan puhumaton ja pystyi sanomaan vain "joo, joo". Hän kuitenkin toipui niin, että puhuu nyt ymmärrettävästi, Atula mainitsee.

– Puhekyvyn menetyksestä tai häiriöstä toipuminen on nopeinta ensimmäisen 3 kk:n aikana. Tuolloin suurinta paranemista ja edistystä saavutetaan, jos ylipäätään saavutetaan ollenkaan, Atula sanoo. Paraneminen voi kuitenkin jatkua vielä vuoden aikana halvauksesta.

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Kuvat: Colourbox.com

Voiko sokeus tai kuurous iskeä äkisti? Ylilääkäri vastaa

Ilmo sairastui afasiaan – "En pystynyt puhumaan mitään"

Pahanlaatuista kasvainta ei huomattu ajoissa: Risto menetti puhekykynsä

Pelottavatko päänsäryt? Näin tunnistat ja erotat aivovauriot

Näin aivosi sumuttavat sinua! Lue vastaukset, joita et osannut edes etsiä

Tuoreimmat aiheesta

Studio55