Kaksi ihmistä kuoli ohjuksen osuttua eilen Ukrainan rajan lähellä sijaitsevaan puolalaiskylään.
Puolustusvoimien entisen komentajan Jarmo Lindberg uskoo, että Puolaan osuneen ohjuksen selvityksessä päästään nopeasti johtopäätöksiin.
Mikäli kyseessä oli Ukrainan ilmatorjuntaohjus S-300, kyseessä on voinut olla tekninen vika, joka on johtunut ohjuksen vanhuudesta.
Toisena mahdollisena skenaariona hän pitää sitä, että ohjus ei ole osunut haluttuun kohteeseen ja ohjuksessa ei ole ollut itsetuhoamislaitetta, vaan se on jatkanut lentoaan.
Venäjä joutuu neuvottelemaan Iranin kanssa
Lindbergin mukaan Venäjä on laukaissut sodan aikana yhteensä noin 4000 ballistista risteilyohjusta.
– Jos tiedot pitävät paikkansa, nämä olivat kärkipään ohjuksia.
Ohjusten käyttäminen Ukrainan infrastruktuuriin kuvastaa sitä, kuinka tärkeäksi Venäjä näkee iskut kyseisiin kohteisiin.
– Viimeisiä parhaita ohjuksia ei laiteta sotilaskohteisiin, vaan energialaitoksiin, siviilitaloihin ja kaupunkeihin.
Tietojen mukaan Ukrainassa on ollut enimmillään 10 miljoona taloutta sähköittä. Lindbergin mukaan Venäjä on onnistunut hankaloittamaan siviilien elämää.
Hän muistuttaa, että maan asevarasto ei voi olla loputon.
– Venäjä joutuu käymään neuvotteluja Iraninkin kanssa varastojen täyttämisestä.
Lindberg pitää vaarallisena kehityskulkuna sitä, jos Venäjä onnistuu hankkimaan Iranista ballistisia ohjuksia 300 tai 700 kilometrin kantamalla.
– Ne ovat tarkkoja, eli erittäin ikäviä aseita tämän kaltaisessa sodassa.
”Tämä on kuin shakkipelissä”
Venäjä on vetäytynyt taistelukentällä kohti itää, Dnepr-joen itäpuolelle. Lindberg pitää mielenkiintoisena käänteenä sitä, että Venäjä ei päättänyt taistella Hersonin kaupungista.
– Yllättäen kävi niin että sekä Venäjälle että Ukrainalle vapautui kymmeniätuhansia joukkoja, joilla nyt voidaan miettiä, että mihin niitä seuraavaksi suunnataan.
Kysymys onkin, missä Venäjä haluaa puolustautua ja mihin Ukraina suuntaa joukkojaan.
– Jos nyt jotain aikoo vielä tehdä ennen kuin asettuu ikään talvilevolle, niin tässä on joukkoja millä voi jotain tehdä.
Lindbergin mukaan Ukrainan olisi vaikeaa suunnata Krimille Dnepr-joen yli. Krimillä Kertshinsalmen siltaa ei ole saatu korjattua ja Venäjä tuo materiaalia Asovanmeren pohjoisrannalta Krimille. Jos asiaa vaikeuttaisi, Venäjän olisi vaikea ylläpitää Krimin huoltoa, jonka jälkeen Krimiin voisi myös vaikuttaa.
– Tämä on kuin shakkipelissä, pitää miettiä ainakin kolme siirtoa eteenpäin ensi kevääseen asti.