Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Pasi Hirvonen arvioi, että Ukrainan tilanne on tällä hetkellä vaikea ammus- ja miehistöpulan vuoksi. Apua on tulossa, mutta sen saaminen rintamalle vie aikaa.
Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi myönsi sunnuntaina, että Ukrainan joukkojen tilanne rintamalla on huonontunut. Venäjä on jatkanut kiivaita hyökkäyksiään Ukrainan itäosiin läpi viikonlopun ja jälleen maanantaina.
Pasi Hirvosen mukaan kiivaimpia taisteluita käydään tällä hetkellä Donetskin alueella ja siellä esimerkiksi Bahmutin länsipuolella ja Avdijivkan alueella. Venäjä on päässyt etenemään Avdijivkan luoteispuolella lyhyessä ajassa useita kilometrejä.
– Ukraina on joutunut vetämään joukkoja pois alueelta, Hirvonen kertoo.
Hirvonen uskoo, että Venäjä pyrkii todennäköisesti iskemään myös uudelleen Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Harkovaan. Kaupungilla on sen koon vuoksi suuri merkitys Ukrainalle. Harkova myös sijaitsee hyvin lähellä Venäjän rajaa.
– Ukrainassa pidetään mahdollisena, että Venäjä sinne jossain vaiheessa vastahyökkäyksen tekisi. Toisaalta Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Harkovaan ja harkovalaisten mieliin pitkän kantaman ohjuksilla, Hirvonen kertoo.
Lue myös: "Ukki"-Oleksandrin ryhmä taistelee vapaaehtoisesti Venäjää vastaan omilla raketinheittimillään
Apupaketti on vihdoin tulossa, mutta sitä odotettiin kauan
Viime viikolla Yhdysvallat päätti vihdoin liki 60 miljardin euron arvoisesta apupaketista kuukausien viivytysten jälkeen. Paketti voi kuitenkin olla jo myöhässä, sillä Venäjä on nyt niskan päällä.
– Ukraina on kärsinyt ammuspulasta jo pitkään ja joukot ovat väsyneitä, Hirvonen sanoo.
Hänen mukaansa Ukraina ei ole kyennyt vaihtamaan joukkoja siinä määrin kuin olisi ollut tarpeellista. Hirvonen sanoo, että Venäjällä on tällä hetkellä aloite sodassa. Se pyrkii hyödyntämään aikaikkunansa ennen kuin Yhdysvaltojen myöntämä aseapu pääsee rintamalle asti.
– Venäjä painaa päälle ja pyrkii valloittamaan mahdollisimman paljon alueita Donetskin maakunnan alueella.
Lue myös: Kirjeenvaihtajan kommentti: Yhdysvallat lupaa Ukrainalle Patriot-ohjuksia, mutta avulla voi kestää vuosia saapua perille
Aseavun saaminen rintamalle vie aikaa
Hirvosen mukaan ensimmäiset osat Yhdysvaltojen aseavusta Ukrainaan on jo toimitettu Saksassa ja Puolassa sijaitsevista varastoista.
– Yhdysvaltojen asevoimilla on erinomaisen hyvä kyky toimittaa ampumatarvikkeita ja aseita Ukrainaan, mutta käytännössä ne toimitetaan Länsi-Ukrainaan, ja sen jälkeen ne on toimitettava läpi Ukrainan pääosin rautateitse rintamalle.
Aseavun siirtäminen vie siten aikaa, ja Venäjä on myös pyrkinyt hidastamaan toimituksia iskemällä juuri Ukrainan logistiikkaan.
Lue myös: Venäjä väittää edenneensä Donetskin alueella – ISW: Ukraina vaikeuksissa itärintamalla
Pitkän kantaman ohjuksilla voidaan vaikuttaa Venäjän johtoon ja logistiikkaan
Ukraina on kertonut kaipaavansa erityisesti pitkän kantaman ohjuksia. Hirvosen mukaan Yhdysvallat toimitti Ukrainaan tykistöohjuksia jo ennen uusinta pakettia. Näiden ohjusten kantama on 300 kilometriä.
– Niillä Ukraina kykenee käytännössä vaikuttamaan Venäjään johtamiseen, logistisiin yhteyksiin ja joistakin kohdista jopa Kertsinsalmen siltaan, Hirvonen kertoo.
Venäjä joutuu ottamaan uhan huomioon ja vaihtamaan esimerkiksi johdon paikkoja useammin. Samoin rintaman tarvitsemaa tukea ja logistiikkaa joudutaan siirtämään kauemmas, mikä hidastaa Venäjän huoltoyhteyksiä.
Hirvonen kuitenkin toteaa, että Ukrainan mittakaavassa 300 kilometriä ei ole valtavan pitkä matka. Lisäksi pitkän kantaman ohjuksia antaneet maat ovat pitäneet luovuttamisen ehtona sitä, että Ukraina ei käytä niitä Venäjän maaperällä.
– Voi olla, että pitkän kantaman ohjuksia tässä Yhdysvaltojen paketissakin on. Silloin niitä käytettäisiin alueeseen, jota Venäjä nyt miehittää Ukrainalta.
Venäjän puolella oleviin kohteisiin Ukraina käyttää Hirvosen mukaan drooneja ja muita omia järjestelmiään. Ukrainalle on tärkeää varmistaa länsimaisen avun jatkuminen, minkä vuoksi Hirvonen uskoo sen myös noudattavan länsimaiden aseavulleen asettamia ehtoja.
Venäjän puolelle kohdistuneilla iskuillaan Ukraina on onnistunut iskemään Venäjän tulonlähteisiin, eli öljyn ja kaasun vientiin.
– Niiden viennistä Venäjä saa käytännössä saman verran tuloja kuin ennen sodan alkua. Ukrainan näkökulmasta siihen on kannattavaa iskeä.
Lue myös: Venäjän varjo pimentää Harkovaa – sähkökatkojen kaupungissa käyvät kaupaksi generaattorit ja varavirtalähteet
Pulaa on ammusten lisäksi myös miesvoimasta
Ammuspulan lisäksi Ukrainalla on ollut jo kuukausia pulaa myös sotilaista.
– Tilanne on kriittinen molempien osalta, Hirvonen sanoo.
Viikkojen ja kuukausien kuluessa tilanne vähitellen helpottaa, kun aseapua saadaan perille. Ukraina myös muutti sotaan värvättävien sotilaiden alaikärajan hiljattain 27 vuodesta 25 vuoteen miesvoiman puutteen vuoksi.
– Ukraina ei käytännössä enää myönnä passeja tai henkilökortteja ulkomailla oleville asevelvollisuusikäisille ukrainalaisille. Nämä kaikki keinot ovat käytössä, jotta Ukraina saa lisää henkilöstöä asevoimiinsa, Hirvonen kertoo.
Hirvosen mukaan Ukrainan tarve on satoja tuhansia henkilöitä.
– Varsinkin jos Ukraina pitää kiinni tavoitteistaan palauttaa vuoden 1991 rajat.