Reagoiminen aivastukseen on monella pinttynyt tapa, reaktio, jolle ei suoda sen enempää ajatusta. Missä tavan juuret piilevät ja miksi reagoimme juuri aivastukseen?
Joku vieressäsi aivastaa ja suustasi pääsee täysin automaatiolla "Terveydeksi!".
Sehän käy järkeen – toivotetaan parempaa terveyttä aivastelun sijaan.
Mutta miksi juuri aivastukseen reagoidaan tällä tavoin, miksei vaikkapa yskimiseen? Pitäisitkö toista ihmistä tylynä, jos tämä ei reagoisi aivastukseesi terveyden toivotuksella?
Selvitimme, mistä terveyden toivotuksen tapa on lähtöisin ja miksi se on niin iskostunut meihin.
Lue myös: Riemastuttavan kamala toivotus Wilma-viestissä sai tamperelaisen Laurin sanattomaksi: "Tsempatiaa kaikille!"
Enne hyvästä tai pahasta
Suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta muistuttaa, että aivastus on usein yllättävä ja muiden ihmisten läsnä ollessa huomiota herättävä. Juuri tämä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että aivastamiseen on reagoitu eri tavalla kuin vaikkapa yskähdykseen.
– Aivastamiseen onkin liittynyt erilaisia uskomuksia kuten, että ihmisen sielu saattaa paeta ruumiista aivastuksen yhteydessä. Aivastamista on pidetty myös enteenä jostakin, niin hyvästä kuin pahasta, Nummila kertoo.
Varsinkin jos uskomukset ovat olleet pelkoa tai epätietoisuutta herättäviä, on aivastukseen ollut luontevaa reagoida vastineeksi jonkinlaisella hyvänsuovalla toivotuksella. Tapa on Nummilan mukaan maailman kulttuureissa ilmeisesti hyvin vanha ja ainakin jo antiikissa tunnettu.
Aivastuksen on uskottu olevan aikainen varoitusmerkki rutosta.
The New York Timesin haastatteleman Fordhamin yliopiston historian professori W. David Myersin mukaan aivastuksen on historiallisesti uskottu olevan enne tai varoitus nimenomaan jumalilta.
– Kun ensimmäinen rutto heikensi kristittyä Rooman imperiumia vuoden 590 tienoilla, paavi Gregorius Suuri uskoi, että aivastus on aikainen varoitusmerkki rutosta, joten hän komensi kristityt vastaamaan aivastukseen siunauksella, Myers kertoo.
Lue myös: Tästä sanonta "kymmenen pistettä ja papukaijamerkki" tulee
Suomeen "Terveydeksi!" kulkeutui käännöslainana
Nummila kertoo, että Suomeen tapa toivottaa terveyttä aivastamisen yhteydessä on kulkeutunut muualta maailmalta.
– Myös itse toivotus ”Terveydeksi!” on muodostettu suomen kieleen muiden kielten mallin mukaisesti, eli se on niin sanottu käännöslaina.
Mallina suomenkieliselle ilmaukselle on Nummilan mukaan todennäköisesti toiminut saksan ilmaus (für) Gesundheit!’. Vastaavanlaisia toivotuksia esiintyy ympäri maailmaa, Euroopan kielissä muun muassa ranskaksi (Santé!) ja espanjaksi (Salud!).
Lue myös: Tästä aivastaminen johtuu – saattaa tuntua yllättävän hyvältä!
Aivastavalle voisi todeta "Terveydeksi!" sijaan myös esimerkiksi "Siunakkoon!".
"Terveydeksi!" on vakiintunut asu nykypäivänä, mutta samassa tarkoituksessa on Nummilan mukaan voitu käyttää myös monenlaisia muita terveyden toivotuksia kuten "Terveeks!", "Olkoon terveeksi!" sekä erilaisia siunauksia kuten "Siunakkoon!" ja "Auta Jeesus!".
– Murteista tallennettujen tietojen mukaan erityisesti lapsen aivastaessa on siunailtu pyytäen Jumalaa tai Jeesusta apuun, Nummila kertoo.
Lue myös: Työpäivä on taas pulkassa, mutta mikä on "pulkka"? Tästä sanonta on saanut alkunsa
Käytöksen kultainen kirja neuvoi myös aivastamaan oikein
Reagoiminen aivastukseen joko terveyden toivotuksella tai siunauksella kuuluu Nummilan mukaan tyypillisesti juuri puhuttuun kieleen.
– "Terveydeksi"-ilmauksen käytöstä ei vaikuttaisikaan löytyvän mainintoja eli todisteita vanhimmista suomenkielisistä teksteistä, Nummila kertoo.
Ensimmäisessä suomenkielisessä vuonna 1670 painetussa käytösoppaassa annetaan kuitenkin ohjeita, kuinka aivastaessa kuuluu toimia. Kyse on alun perin hollantilaisen Erasmus Rotterdamilaisen 1500-luvulla koulupojille kirjoittamasta latinankielisestä käytöksen kultaisesta kirjasta.
Nuorille koulupojille opetettiin jo 1500-luvulla oikeaoppista aivastustapaa.
Oppaassa ohjeistetaan, että jos aivastus tulee muiden ihmisten läsnä ollessa, tulee aivastajan kääntää vartalonsa muista poispäin. Tämän jälkeen hänen tulee tehdä suunsa edessä ristin merkki. Kirjassa todetaan edelleen, että toisen henkilön tervehtiminen eli "tervettäminen" tämän aivastettua on "jumalinen" eli kristillinen tai kristitylle sovelias tapa.
– Aivastajaa ohjeistetaan myös ottamaan lakki pois päästä, kun muut tervehtivät häntä eli toivottavat hänelle terveyttä aivastuksen vuoksi.
Lue myös: Onhan "yskätasku" jo käytössäsi? Opettaja muistuttaa oikeaoppisesta tavasta yskiä ja aivastaa: "Se on aina mukanasi"
Pinttynyt tapa
The New York Timesin haastatteleman psykiatrian apulaisprofessori Gail Saltzin mukaan moni ei edes ajattele toivottaessaan "bless you" sen olevan minkäänlainen siunaus vaan puhtaasti kohtelias reaktio toisen aivastukseen.
Weill Cornell Medicinessä työskentelevän Saltzin mukaan vastausreaktio on yksinkertaisesti ehdollistettu moneen meistä.
– Jos se toistetaan riittävän monta kertaa – erityisesti positiivisen vahvistuksen kautta aivastajan sanoessa kiitos – siitä tulee yhä enemmän refleksiivistä, sitä aletaan tehdä ilman tietoista ajattelua, Saltz selittää.
Saltzin mukaan ihmiset eivät nykypäivänä ole täysin varmoja, miksi sanovat terveydeksi, mutta he pelkäävät, että ihmiset pitävät heitä töykeinä, jos he eivät reagoi aivastukseen.
Lue myös: Moni kirjoittaa "älliä" ylioppilaskokeissa – tiedätkö, mitä laudatur oikeasti merkitsee?
Lue myös: Mummo otti tilaisuudesta vaarin, eli minkä? Tästä tuttu sanonta juontaa juurensa
Moni pelkää koronaa, kun joku aivastaa – katso, miten flunssa, influenssa ja korona eroavat toisistaan:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Aivastus ei aina kieli koronasta.